Länsi-Balkanin kiristynyttä ilmapiiriä on seurattu huolestuneena EU:ssa. EU-johtajien odotetaankin korostavan unionin sitoutumista alueeseen, kun päämiehet tapaavat torstaina huippukokouksessa.
Isoin huoli, joka alueen kehitykseen liittyy, on pelko ulkovaltojen, erityisesti Venäjän, vaikutuspyrkimyksistä. Virallisissa kannanotoissa Venäjää ei kuitenkaan yleensä mainita.
Tilanne otetaan vakavasti, mistä kertoo myös se, että EU:n korkea edustaja Federica Mogherini vieraili kuudessa Länsi-Balkanin valtiossa viime viikolla. Maanantain ulkoministerikokouksen jälkeen Mogherini arvioi, että jännitteiden lisääntyminen on seurausta sisäpoliittisista kiistoista, maiden välisistä erimielisyyksistä mutta myös "globaaleista jännitteistä".
- Balkanin maista voi helposti tulla yksi shakkilaudoista, jossa pelataan isoa valtapeliä, Mogherini sanoi.
Alueen seitsemästä maasta Kroatia on ollut EU:n jäsen vuodesta 2013. Montenegro, Serbia, Makedonia ja Albania ovat virallisesti ehdokasvaltioita, kun taas Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo ovat mahdollisia ehdokasvaltioita.
Korkean EU-virkamiehen mukaan torstaina päämiesten illallispöydässä haetaan yhteistä viestiä siitä, että EU tukee aluetta vahvasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maiden liittymistä EU:hun nopeutettaisiin.
- Se että ylipäätään käsittelemme tilannetta, kertoo siitä, että otamme tilanteen vakavasti, virkamies kertoi kokousta edeltävässä taustatilaisuudessa.
Puola riitautti puheenjohtajavalinnan
EU-huippukokouksen oli määrä tehdä rutiininomainen päätös myös puheenjohtaja Donald Tuskin jatkosta huippukokousten vetäjänä. Rutiini on kuitenkin kaukana, sillä kulisseissa käydään vääntöä, jollaista ei ole aiemmin nähty.
Tuskilla on vahva kannatus EU-maiden joukossa, mutta Puolan hallitus on kieltäytynyt tukemasta entisen pääministerinsä jatkokautta. Hänen sijastaan Puola on asettanut ehdokkaakseen europarlamentaarikko Jacek Saryusz-Wolskin.
Päätös uudesta puheenjohtajasta voidaan tarvittaessa tehdä määräenemmistöllä.