EU-maat vääntävät parhaillaan kättä siitä, miten Kreikkaan ja Italiaan tulleita turvapaikanhakijoita jaetaan muualle Eurooppaan. Kultakin jäsenmaalta on pyydetty näkemystä siitä, minkä verran hakijoita ne ovat valmiita ottamaan vastaan. Tavoitteena on päättää kuun loppuun mennessä, miten yhteensä 40 000 turvapaikanhakijaa siirrettäisiin Välimereltä muihin EU-maihin.
Hallitus ei kerro, mikä olisi Suomelle sopiva määrä, koska neuvottelut ovat kesken. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on arvioinut, että Suomen vastuu olisi lähellä EU-komission esitystä. Komissio ohjaisi Suomeen kahdessa vuodessa noin 800 turvapaikanhakijaa.
Komission luvuissa ei ole huomioitu Unkarin ja Bulgarian saamaa erityisasemaa. Länsi-Balkanin reitin varrella sijaitseviin maihin kohdistuu kovaa painetta Kreikan ja Italian tapaan.
Unkarin ja Bulgarian erityiskohtelu voi lisätä Suomen vastuuta.
– Suomella ei ole mitään syytä lähteä kovasti omaa määräänsä nostamaan (tämän takia). Mutta katsotaan nyt rauhassa, sanoi sisäministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.
"Ei voi olla vain huutokauppaa"
EU-maiden sisäministerit keskustelivat turvapaikanhakijoiden siirroista torstaina Luxemburgissa. Aihe on poliittisesti tulenarka, ja jäsenmaat ovat valmiita etenemään asiassa vain vapaaehtoispohjalta. Etenkin Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat arvostelleet kärkkäästi komission esittämiä laskukaavoja.
Orvon mukaan komission esitysten on oltava jollain tapaa neuvottelujen pohjana.
– Pakkohan tämän on perustua maiden kokoon ja kykyyn vastaanottaa maahanmuuttajia. Ei se voi pelkästään olla huutokauppaa.
Vastuunjako repii myös Suomen hallituksen rivejä. Perussuomalaiset sanoutuivat irti hallituksen linjasta, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden siirrot voidaan hyväksyä vapaaehtoispohjalta.
Myös entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on arvostellut sisäisiä siirtoja, jotka hänen mukaansa toimivat siirtolaisille vetovoimatekijänä. Ministeri Orvon mukaan hallituksen linjaa selittää se, että monet EU-maat kuten Saksa ja Ranska ovat kääntyneet sisäisten siirtojen kannalle kriisin kärjistyttyä keväällä Välimerellä.
Suomi on ollut EU-politiikassaan perinteisesti lähellä Saksan linjaa. Perussuomalaisten kriittinen kanta on lähempänä valtavirtaa haastavien maiden eli Slovakian, Puolan, Tshekin ja Unkarin näkemyksiä.