Euroopan unioni varoitti, muttei käytännössä rankaissut Venäjää Georgian kriisin vuoksi huippukokouksessaan maanantaina. Jäsenmaiden mukaan Venäjään on vaikeassakin tilanteessa vaikutettava ennen kaikkea neuvotteluteitse. Puheenjohtaja Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn on määrä matkata keskustelemaan Venäjän kanssa tilanteesta ensi viikolla.
Samalla EU kuitenkin lykkää yhteistyöneuvotteluja Venäjän kanssa, kunnes maan joukot ovat vetäytyneet Georgiasta kriisiä edeltäviin asemiin.
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan olisi ollut luonnotonta, että EU samaan aikaan aloittaa yhteistyöneuvottelut Venäjän kanssa ja käy kovia neuvotteluja joukkojen vetämisestä.
"Sanktioita ei kohdisteta, mutta haluttiin tehdä selväksi, että unioni on tosissaan", hän selvitti kokouksen jälkeen.
Yhteistyöneuvottelujen viivästyminen ei ole erityisen dramaattista, sillä niiden on määrä joka tapauksessa kestää useita vuosia.
Neuvottelut saatiin käyntiin viime kesäkuussa peräti puolentoista vuoden viiveen jälkeen. Viive johtui lähinnä EU:sta, sillä Puola ja Liettua estivät pitkään neuvottelut omien Venäjä-kiistojensa vuoksi.
"Ei pullistelua"
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan Venäjä olisi jo viestittänyt valmiutensa joukkojen vetämisestä. Muutenkin valtiojohtajat halusivat enimmäkseen pysyä optimistisina ja painottaa yhteistyön merkitystä Venäjä-suhteissa.
"Suomen tavoite on selvä, me emme halua, että yhteys EU:n ja Venäjän välillä katkeaa", Vanhanen sanoi.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy muistutti, ettei hauiksilla pullistelu ja vastavuoroisilla pakotteilla nokittelu hyödytä ketään. Hänen mukaansa kylmän sodan aika on väistämättä ohi.
Sarkozyn mielestä EU:n on maltettava pitää pää kylmänä ja luotettava neuvottelujen voimaan.
"Jos onnistumme, EU on osoittanut toimintakykynsä. Jos emme, olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että teemme sitten uudet johtopäätökset."
Suhteet puntariin
Jäsenmaat päättivät kuitenkin, että Venäjä-suhteet arvioidaan perinpohjaisesti uudestaan ennen Venäjän ja EU:n keskinäistä huippukokousta, joka pidetään marraskuussa. Huippukokous luonnehti Georgian kriisiä "risteyskohdaksi" unionin ja Venäjän suhteissa.
Presidentti Tarja Halosen mukaan vasta lähikuukaudet näyttävät, miten tilanne kehittyy. "Jännitysnäytelmä ei ole ohi."
EU haluaa myös tehdä parhaansa, jotta jännitteet Georgiassa ja sen ympäristössä vähenisivät mahdollisimman nopeasti. Unioni haluaa siksi lähettää erityisen tarkkailuoperaation sekä uuden korkean edustajan alueelle.
Jäsenmaiden mukaan suhteita Georgiaan on samalla tiivistettävä. Tulevaisuuden vaihtoehtoihin voisivat kuulua esimerkiksi vapaakauppa sekä viisumihelpotukset.