Euroopan unioni ei aio katsoa sivusta massairtisanomisia alueellaan vaan lupaa tukea erotettuja työntekijöitä tavalla tai toisella.
EU:n tuet nousivat hiljattain jälleen esiin, kun Nokian Bochumin-matkapuhelintehtaan sulkeminen vie 2 300 työpaikkaa tuotannon siirtyessä halvemman työvoiman Romaniaan.
Kuitenkaan vuoden 2006 lopulla perustettu EU:n globalisaatiorahasto ei Saksalle voi tukea myöntää, vaikka se avattiin juuri auttamaan maailmantalouden muutospyörteisiin joutuneita työntekijöitä.
Ongelma on siinä, että tuotanto siirtyy toiseen EU-maahan eikä unionin ulkopuolelle.
EU-komission työllisyysosaston johtaja Stub Jorgensen sanoi maanantaina Brysselissä, että kriteerit tuen saamiseksi eivät siksi täyty.
"Saksan olisi pystyttävä osoittamaan, että yli tuhat EU-kansalaista jää työttömäksi. Nyt näin ei käy, sillä Romania on unionin jäsen", Jorgensen perusteli.
Euroopan komissio hyväksyi esimerkiksi viime syyskuussa Suomen ja Saksan hakemukset saada avustusta. Hakemusten taustalla olivat joukkoirtisanomiset kahdessa matkapuhelinalan yrityksessä, Suomessa Perloksessa ja Saksassa BenQ:ssa.
Perlos sai tukea kaksi miljoonaa euroa.
Runsaat tuhat työntekijää sanottiin irti, kun Perlos päätti lopettaa tuotantonsa Suomessa ja sulkea kaksi tehdasta. Valmistus siirrettiin Aasiaan, jossa ovat halvemmat valmistuskustannukset ja jossa teknologia-alan yhteistyökumppanit ja nopeasti kasvavat kulutusmarkkinat ovat lähellä.
Euroopan unioni on joka tapauksessa luvannut auttaa Nokian Saksan-tehtaaltaan irtisanomia työntekijöitä. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoi viikonloppuna saksalaisen talouslehden Wirtschaftswochen haastattelussa ymmärtävänsä Bochumin tehtaan irtisanottuja työntekijöitä.
Barroso antoi ymmärtää, että tällaisissa muutostilanteissa jäsenvaltioiden ei tarvitse olla yksin auttamassa, vaan globalisaatiorahaston ohella myös EU:n sosiaali- ja muut aluerahastot voidaan ottaa käyttöön.
Epäselvää tosin vielä on, millaista apua EU saksalaisille irtisanotuille tarjoaa.
Globalisaatiorahaston apukaan ei ole kokonaan poissa laskuista, mikäli Saksa tutkii tapauksen tarkasti ja pystyy näyttämään, että irtisanomisten vuoksi työpaikkoja valuu EU:n ulkopuolelle vaikka alihankintatöinä.
Globalisaatiorahastosta ei kuitenkaan saa tukea, ellei valtio osallistu yhtiön kanssa hakuprosessiin. Toisin sanoen, vaikka Nokia on suomalainen yritys, Saksan valtion on tässä tapauksessa haettava Nokian saksalaistyöntekijöiden kanssa tukea EU:lta. Suomi ei voi sitä tehdä.
Rahastolle on tähän mennessä tullut Jorgensenin mukaan vain kymmenen hakemusta. Suomesta on tullut vain yksi, juuri Perlosta koskenut hakemus, joka hyväksyttiin.