Suomi kannattaa voimakkaasti pyrkimyksiä luoda EU-maihin yhtenäiset vähimmäissäännöt pakolaisten kohtelulle. Esitys on osa Tampereen huippukokouksen vuonna 1999 laatimaa työohjelmaa, jonka toteuttaminen on edennyt unionissa hitaanlaisesti.
Hallitus kirjelmöi direktiiviehdotuksesta eduskunnalle torstaina. Komission laatima ehdotus ei alustavan arvion mukaan vaatisi Suomen lainsäädäntöön muutoksia.
Täysin ongelmaton ei ehdotus Suomen mielestä ole. Se rajoittaisi tilapäisen suojelun piiriin otettujen ihmisten oikeutta tehdä työtä, mikä ei Suomen mielestä ole hyvä ajatus.
Pyrkimys on sopia millä ehdoilla EU-maissa saa pakolaisaseman tai oikeuden tilapäiseen suojeluun. Tarkoitus on vähentää eroja hakemusten käsittelyssä jäsenmaiden välillä.
Samalla yritetään vähentää turvan hakijoiden siirtymistä maasta toiseen hakemassa edullisempaa kohtelua ja ehtoja, sekä rajoittaa turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä.
Direktiivi sisältää vain vähimmäisvaatimuksia, eli jäsenmaat voivat poiketa siitä hakijan kannalta edullisempaan suuntaan. Suomen lainsäädäntöä ei minimivaatimusten takia tarvitse muuttaa.
Turvapaikkajärjestelmän perustana säilyy Geneven yleissopimus vuodelta 1951, jota sovelletaan täysimääräisesti. Myös EU:n yhteinen kanta pakolaisuuden määritelmästä ja YK:n linjaukset ovat perustana.
Ehdotus sisältää vähimmäissäännökset oikeuksista ja etuuksista, jotka EU-maan on myönnettävä pakolaisaseman saaneille tai tilapäisen suojelun piiriin otetuille ihmisille.
Oikeudet ja etuudet ovat pääosin samat. Joissakin maissa korostetaan tilapäisen suojelun tilapäistä luonnetta, vaikka tosiasiassa suojelua saatetaan tarvita hyvinkin pitkään.
Tilapäisen suojelun ehdot määritellään Euroopan neuvoston ja YK:n sopimusten perusteella ja tämän aseman voi saada sellainenkin henkilö, joka ei täytä Geneven sopimuksen määrittelemää pakolaisen asemaa.
Järjestelmä ja käsite luotiin aikanaan Kosovon kriisin aikana, kun EU-maihin pyrki suuria joukkoja turvapaikanhakijoita. Tilapäinen suojelu kestää vuoden, mutta sitä voidaan jatkaa kaksi kertaa kuudella kuukaudella.
Pakolaisille on taas myönnettävä oleskelulupa joka on voimassa vähintään viisi vuotta ja jonka voi uusia ilman eri toimia. Pakolaisille ja suojelun piirissä oleville on annettava matkustusasiakirjat, mikäli he eivät saa niitä kotimaastaan.
Ehdotuksen mukaan tilapäisen suojelun piiriin otettuja ei tarvitse heti päästää töihin, koulutukseen ja tukiohjelmiin, vaan näiden oikeuksien myöntämistä voisi lykätä 6–12 kuukautta.
Suomi ei pidä tätä hyvänä lähtökohtana, vaan on antanut molemmille ryhmille samat oikeudet alusta lähtien.