Euroopan unioni on löytämässä yhteisen linjan työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoituksiin, joita hakijamailta vaaditaan. EU on asettamassa 2–7 vuoden siirtymäajat tuleville jäsenmaille.
Suurin este sovulle on edelleen se, että Espanja haluaa varmistaa rakennetukiensa jatkumisen EU:n laajentumisen jälkeen. Vielä ei tiedetä, miten Espanjan vaatimus kytketään työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen.
Puheenjohtajamaa Ruotsi valmistelee asiasta esityksen ensi maanantain ulkoministerikokoukseen. Lopullista päätöstä Ruotsi hakee Göteborgin huippukokouksessa kesäkuun puolivälissä.
Kaikilta uusilta EU-mailta aiotaan vaatia kahden vuoden siirtymäaika. Sen jälkeen jäsenmaa voi halutessaan jatkaa sitä viiteen vuoteen asti. Tämänkin jälkeen on mahdollisuus kahteen lisävuoteen, mutta se edellyttää näyttöä työvoiman liikkuvuuden aiheuttamista häiriöistä tai uhista.
EU on vastaavasti taipumassa metsien ja maatalousmaan omistusrajoituksiin, joita Itä- ja Keski-Euroopan maat edellyttävät. Esimerkiksi Puola vaatii, että EU-maat eivät voisi ostaa Puolasta maata 18 vuoteen.