EU:n laajentumisen rahoitus-, rakenne- ja maatalouskysymyksissä ei päästy eteenpäin EU:n ulkoministerikokouksessa Luxemburgissa tiistaina. Ministerien oli määrä saada näkökantoja lähemmäs ennen torstaina alkavaa huippukokousta.
Vaikeasta maatalouskysymyksestä ei edes keskusteltu, koska se periaatteessa ratkeaa lopulta vasta Saksan ja Ranskan neuvotteluissa.
Liittokansleri Gerhard Schröder ja presidentti Jacques Chirac neuvottelevat vielä torstaina maataloudesta ennen huippukokouksen alkamista.
Lopullista ratkaisua ei kuitenkaan odoteta vielä niistäkään neuvotteluista. Jäsenmaiden on määrä saada omat kantansa valmiiksi Brysselin huippukokouksessa, jotta vielä avoimista kysymyksistä voitaisiin sen jälkeen neuvotella hakijamaiden kanssa. Lopulliset päätökset laajentumisesta tehdään Kööpenhaminassa joulukuussa.
Tanska valmis
pitkittämään kokousta
Suomen hallituksessa laajentumisesta vastaava ulkomaankauppaministeri Jari Vilen (kok.) oli kuitenkin vakuuttunut, että Brysselin huippukokouksessa löydetään ratkaisu, jonka perusteella neuvotteluja voidaan jatkaa Kööpenhaminan kokoukseen saakka. Puheenjohtajamaa Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen sanoi maanantaina, että Brysselin neuvotteluja jatketaan niin kauan, että kannat ovat selvillä.
Rakennerahastojen kohdalla on vielä neljän miljardin ero jäsenmaiden näkemyksissä siitä, paljonko rakennetukea uusille maille annettaisiin. Rajayhteistyöhön tarkoitettua Interreg-rahoitusta haluaa varsinkin Suomi jatkaa vielä entisen suuruisena laajentumisen jälkeenkin. Vilenin mukaan Suomen rajalla elintasokuilu on suurin, minkä vuoksi rahoituksen vähentäminen ei ole ajankohtaista. Suomi sai tukea Itävallalta tässä kysymyksessä.
Sisämarkkinoiden
vakaus halutaan taata
Kokouksessa keskusteltiin runsaasti myös ns. turvalausekkeesta, joka mahdollistaisi puuttumisen sisämarkkinoilla esiintyviin häiriöihin. Komissio on ehdottanut kahden vuoden ajanjaksoa, jolloin tilannetta seurattaisiin. Turvalausekkeen käyttöä voivat ehdottaa sekä vanhat että uudet jäsenmaat. Suomi esitti ajatuksen pitemmästä ajanjaksosta sai tukea Hollannilta ja Belgialta. Kokouksessa päästiin sen sijaan sopimukseen institutionaalisista kysymyksistä. Vuonna 2004 valittavaan Euroopan parlamenttiin Suomi saa 14 edustajaa. Nizzan sopimuksessa päätetty 13 edustajan määrä ei ole voimassa vuosina 2004-2009 Euroopan parlamentissa.
EU:n laajentumisen osalta yksi kulmakivi poistui Irlannin lauantaisen myönteisen kansanäänestyksen seurauksena. Mutta Hollannin hallituskriisi aiheuttaa kysymysmerkkejä Brysselin huippukokouksessa. Hollanti on ollut kriittinen laajentumisen toteuttamiseen. Sen mielestä kaikki maat eivät ole vielä valmiita jäsenyyteen. Nyt toimitusministeristönä toimiva hallitus ei ole yksimielinen laajentumisesta.
Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanokin Luxemburgissa, ettei ole vielä varmaa, että kaikista kymmenestä jäsenmaasta päätetään Kööpenhaminassa. Romanialle ja Bulgarialle muotoillaan uusi ns. tiekartta, jonka mukaan niiden neuvotteluja edistetään. Turkin osalta on olemassa kolme vaihtoehtoa, joista on tarkoitus päättää kokouksessa Kööpenhaminassa.
Turkille voidaan kertoa päivämäärä, jolloin kerrotaan jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta tai annetaan päivämäärä, jolloin neuvottelut aloitettaisiin. Tällaista päivämäärää Turkki toivoo kiihkeästi. Kolmas vaihtoehto on se, että Turkkia vain toistaiseksi kiitellään tähän saakka tehdyistä myönteisistä uudistuksista.