EU laajentaa pakotteita Valko-Venäjää kohtaan, mutta haluaa samalla jatkaa tukeaan kansalaisille ja kansalaisjärjestöille. Unionin ulkoministerit antoivat tukensa pakotteiden laajentamiselle, mutta lopullinen päätös tehdään seuraavassa kokouksessa, kun Etyjin vaalitarkkailijoiden raportti on tarkkaan tutkittu.
"Pelottelun ilmapiiri ja opposition työn estäminen oli huolestuttavaa. EU tuomitsee tiukasti väkivallan käytön vaaliehdokkaita ja vaalityöntekijöitä kohtaan", puheenjohtajamaa Itävallan ulkoministeri Ursula Plassnik totesi.
Plassnik totesi, että kysymyksessä on valtiovallan väärinkäyttö ja muutakin väärinkäyttöä, kun muilta ehdokkailta on estetty toiminta ja muun muassa pääsy tiedotusvälineisiin. Hän korosti, että EU haluaa edelleen olla yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tukea kansalaisia Valko-Venäjällä.
"Opposition ehdokkaille on annettava tunnustusta, että he vaikeissa oloissa osallistuivat vaaleihin", ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi. Tuomioja muistutti, että ongelmat ovat Valko-Venäjällä suurempia kuin itse vaalitapahtuma.
Maata vastaan on EU:n puolelta tällä hetkellä voimassa vuonna 1997 asetettu viisumikielto muutamille korkeille hallituksen jäsenille. Kiellon vaikutuspiiriä on nyt tarkoitus laajentaa. Talouspakotteisiin tuskin mennään, koska se vaikeuttaisi kansalaisten jokapäiväistä elämää. Valko-Venäjältä ei ole EU-maissa otettu vastaan hallitustason edustajia vuosiin.
"Emme halua eristää Valko-Venäjää, koska se tukisi silloin presidentti Aljaksandr Lukashenkan toimia", Tuomioja huomautti.
Myös Nato tuomitsi tavan, jolla vaaleja hoidettiin. Pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer totesi, ettei kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan tapahtuma täyttänyt demokraattisia standardeja. Kansalaisia on estetty käyttämästä demokraattisia oikeuksia.
"Kehotan voimakkaasti maan viranomaisia kunnioittamaan euroatlanttisen kumppanuuden demokraattisia standardeja, joihin he ovat sitoutuneet rauhankumppanuusohjelmassa", Jaap de Hoop Scheffer sanoi.