Me uhraamme valtavasti energiaa siihen, mitä meistä muualla ajatellaan. Onko Helsinki riittävän mannereurooppalainen? Onko Esplanadin katukivetykset kunnossa? Taidammeko eurooppalaiset käytöstavat? Puhuvatko päättäjämme Oxfordin englantia?
Helsinkiläiset huokasivat helpotuksesta maanantaiaamuna, kun Pohjoisesplanadin kivetystyöt oli saatu valmiiksi. Kaupunginjohto oli antanut tiukan ukaasin, että hotelli Kämpin lähettyvillä olevat katutyöt on saatava ehdottomasti kuntoon aamuun mennessä.
Syynä oli tietenkin Suomen EU:n puheenjohtajakauden alkaminen. Kämpin lähiseutu haluttiin edustuskuntoon, koska Helsingissä vierailulla olevat kunnianarvoisat Brysselin komissaarit yöpyivät legendaarisessa loistohotellissa. Yllättäen kukaan ei vaahdonnut mitään siitä, että komissaarit näkivät sunnuntai-iltana keskeneräiset kivetystytöt.
Komissaarien näkökenttää ei illalla häirinnyt kuitenkaan valtaisa nupukivikasa Pohjoisesplanadilla, koska jotkut ovelat varkaat olivat ryövänneet sunnuntain vastaisena yönä viisi tonnia nupukiviä. Herää epäilys, varastiko joku radikaalivaihtoehtojengi kivet protestiksi?
Helsingin kuoppaisista kaduista ja paketissa olevista taloista on tullut viime aikoina elämän suurempia kysymyksiä. Televisio ja lehdet ovat seuranneet tiiviisti töiden edistymistä. Kämpin terassilla viiniä nautiskeleva eliitti on myös kohissut, onko Helsinki edustuskunnossa.
Helsinkiläisenä veronmaksajana toivon myös, että pääkaupunki olisi aina siistissä ja edustavassa kunnossa, mutta rajansa on Potemkin kulissien rakentamisellakin.
Helsinkiläinen kiivailu katujen kunnostamisesta ennen puheenjohtajakauden alkamista vaikutti lopulta hupaisalta. Muutama sata metriä Esplanadilta löytyy tälläkin hetkellä isoja monttuja.
Kannattaisi rehellisesti myös tunnustaa, etteivät Brysselin rouvia ja herroja välttämättä revitetyt kadut paljoa hetkauta.
Pudasjärven mummoa helsinkiläisten kotkotukset ovat todennäköisesti jälleen huvittaneet. Kuoppaisen tien päässä asuva mummo on tajunnut jo aikoja sitten, että tärkeämpää on turvata helsinkiläisille katulämmitys kuin syrjäseutujen peruspalvelut - kyläkaupasta puhumattakaan.
Mutta ei hätää, koska mummolle avautuu Suomen EU-puheenjohtajakaudella uusi elämä. Suomen kaudella raotellaan unionin vallankabinettien ovia. Internetin välityksellä voi seurata muutamia ministerineuvoston kokouksia.
Taustoja ministereiden kädenvääntöihin hän saa lukemalla ulkoministeri Erkki Tuomiojan uutta EU-blogia. Samalla voi harjoitella kielitaitoaan, koska ulkoministerin raapustuksia käännetään nyt englanniksi.
Toinen juttu on, kuinka monella mummolla on laajakaistayhteys tai edes tietokone?
Sellot soivat ja tukat heiluivat Brysselin Grand Placella sunnuntain vastaisena yönä, kun Suomi juhlisti EU-kautensa alkua. Suomalaisten veronmaksajien rahoilla tehtiin menestynyttä hevibändi Apocalypticaa belgialaisille tunnetuksi.
Varmaan Pudasjärvelläkin ihasteltiin, että Suomen kausi lähti hevillä käyntiin. Mummo ymmärsi, että pitäähän syrjässä olevaa maatamme tehdä tunnetuksi kaikella hurjalla tavalla.
Viime lauantaina myös virolaiset saivat nauttia Suomen EU-kauden alkamisesta. Suomen valtio järjesti Tallinnan keskustassa kansanjuhlan. Muumipeikot ja Tapani Kansa villitsivät virolaisia.
Pudasjärven mummo nieli tämänkin, koska arveli suomalaisen vallasväen haluavan osoittaa Neuvostonliiton ikeestä vapautuneille virolaiselle, kuka nyt Eurooppaa johtaa.
Suomalaisille ei kansanjuhlia EU-kauden johdosta järjestetä. Juhlia kaipaaville on vastattu, että pääministeri Matti Vanhanen oli viime torstaina kaksi tuntia Vanhalla ylioppilastalolla kansalaisten tentattavana. Siinä oli meille juhlaa ja hupia kerrakseen.
Vanhanen on nyt EU:n valokeilassa. Vanhasen kielitaidosta on taitettu etukäteen peistä. On epäilty, pystyykö hän ilmaisemaan ajatuksiaan englanniksi.
Voimme nukkua yömme aivan rauhallisesti, koska pääministerimme on selvinnyt kunnialla englannin kielellä ainakin kahdesta lehdistötilaisuudesta EU-kauden alkumetreillä. On myös muistettava, että EU-byrokratiassa on pilvin pimein tulkkeja helpottamassa viestin perille menoa.
Tuorein kohu on noussut siitä, että Vanhasella oli harmaa takki ja mustat housut sunnuntai-iltana isännöidessään Brysselin komissaarien illanviettoa Suomenlinnassa. Tyylikonsultit ovat jo marmattaneet, että päättäjiemme edustustaito ja -tyyli ei ole vielä EU-kunnossa. Meidän suo malaisten itsetunto ei taida olla vielä eurooppalaisella tasolla. Me uhraamme liikaa energiaa siihen, mitä ulkomaalaiset meistä ajattelevat.
Tärkeintä on, että hoidamme pestimme niin mallikkaasti kuin taidamme ja käyttäydymme hyvin. On totta kai hyvä, että annamme maastamme hyvän vaikutelman, mutta turhan vieraskoreaksi ei pitäisi heittäytyä.
Suomalaisten kasvavaa eurovastaisuutta kannattaisi enemmänkin pohtia. Olisiko unionin huvittaviin asioihin yltävällä ylisääntelyllä siinä mitään tekemistä?
EU on uhannut, että tervan käyttö kielletään. Nyt EU-tarkkailijat ovat ottaneet uudeksi silmätikuksi puilla lämmitettävät saunat. Olisiko EU:ta johtavan Vanhasen syytä laittaa Brysselin rouvien ja herrojen intoilut kuriin?
Unohdettu alueluovutus. Suomi möi Neuvostoliitolle vuonna 1947 helmikuussa 176 neliökilometrin laajuisen alueen Inarijärvestä itään Paatsjoen varrelta. Alueella sijaitsi Jäniskosken voimalaitos. Itänaapuri tarvitsi sähköä Petsamon ja Nikkelin kaivosteollisuudelle. Nyt alueluovutus on merkitty kesän alussa valmistuneeseen Uusi Suomen historian seinäkarttaan.