Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) esitti aikanaan laajapohjaisen tulevaisuuskonventin asettamista valmistelemaan unionin perussopimusten muuttamista aikaisempaa avoimempaan tapaan. EU-johtajat asettivat konventin Laekenissa vuosi sitten joulukuussa.
"Hallitusten välisiä konferensseja tavallisesti edeltäneet diplomaattiset neuvottelut sopivat huonosti merkittävien ja kansalaisten elämää monella tapaa koskettavien uudistusten valmisteluun. Niiden seuraaminen ja niiden kulkuun vuoropuhelun kautta vaikuttaminen on vaikeammin järjestettävissä kuin mihin on päästy konventin työn kautta", Lipponen on perustellut.
EU-lähteiden mukaan on noloa, ettei Suomella ole edustusta konventin puheenjohtajistossa, koska idean laajapohjaisen valmistelukunnan asettamisesta esitti Lipponen.
Joidenkin arvioiden mukaan muut jäsenmaat katsoivat, että Suomen asema korostuisi liikaa, jos Lipponen saisi oman edustajansa vielä konventin johtoryhmään.
Puheenjohtajiston asema on työn edetessä kasvanut. Sen tehtävänä on viedä asioiden käsittelyä valmistelukunnassa eteenpäin ja tarjota perusta sen työskentelylle.
Puheenjohtajisto kuuluvat ranskalainen puheenjohtaja Valéry Giscard d´Estaing ja kaksi varapuheenjohtajaa, italialainen Giuliano Amato ja belgialainen Jean-Luc Dehaene sekä yhdeksän konventin jäsentä, jotka edustavat seuraavia tahoja: tulevaisuustyön aikana neuvoston puheenjohtajina toimivien maiden (Espanja, Tanska ja Kreikka) hallitusten edustajat, kaksi kansallisten parlamenttien edustajaa, kaksi Euroopan parlamentin edustajaa ja kaksi komission edustajaa.
Koko konventissa on reilut 100 jäsentä. Myös Euroopan unionin ehdokasjäsenien hallituksilla ja parlamenteilla on omat edustajansa.
Konventti on sopinut kokouksia aina kesäkuuhun 2003 asti, vaikka sille aluksi asetettiin määräajaksi maaliskuu. Syksyllä aloittaa työskentelynsä EU:n hallitusten välinen konferenssi, jossa lopullisesti sovitaan, miten unionin perussopimuksia uudistetaan.