Pohjois-Pohjanmaan liitto on edunvalvojana varppeillaan EU-rahoituskehystä hiottaessa.
EU-komissio linjaa kuluvana keväänä uutta rahoituskehystä. Pohjois-Pohjanmaan liitto on edunvalvojana varppeillaan, sillä alueellisen kehittämisen - ja samalla tulevien maakuntien - rahoitusnäkymät ovat varsin epäselvät. Brysselissä on väläytelty tuntuvia leikkauksia, jotka maakunnassa kohdistuisivat yrityksiin ja korkeakouluihin, mutta myös jäsenten maksuosuuksien kasvua ja jopa uutta muoviveroa.
– Nyt on erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä kevät tulossa. Yksi osa on tietysti koheesiopolitiikka eli aluekehittämisen resurssit, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Uutta budjettia tarvitaan 2021 alkaen.
– Sekin on ollut auki, kuinka monivuotisesta rahoituskehyksestä puhutaan, toteaa Brysselissä alkuvuodesta vieraillut Keisanen.
EU:n ennakoidaan rakentavan budjettinsa jälleen seitsemälle vuodelle, mutta puheissa on vilahtanut viisikin vuotta.
EU-komissio tarjoilee budjettikehyksensä jäsenmaille 29. toukokuuta.
Innovaatioita ja työllisyyttä
EU vaikuttaa maakunnissa sekä aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) kautta. Vipuvaikutus tulee siitä, että EU-rahaa pönkittää vastaavan kokoinen kansallinen rahoitusosuus.
ESR panostaa yksilötason hankkeisiin: työllistämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.
EAKR suuntaa tuet esimerkiksi innovaatioympäristöihin avustamalla vaikkapa korkeakoulujen laitehankintoja. Varoilla on rakennettu Oulussa esimerkiksi uutta 5G-tutkimusympäristöä sekä älykästä painamista.
Pohjois-Suomi on saanut tukea etenkin harvan asutuksen takia mutta myös alemman bkt-tason perusteella.
Viime budjettikierroksella Suomelta leikattiin noin viidennes, mutta Pohjois-Pohjanmaa menetti loppupeleissä vain prosentin.
Suomen hallituksen mukaan nettomaksuosuus ei saisi kasvaa.