EU:n komissio ei kannata arktisen tietokeskuksen perustamista Rovaniemelle. Kaupunkiin on tavoiteltu EU:n alaista muutaman työntekijän keskusta, joka tekisi tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa.
EU-lähteet kertovat STT:lle, että uuden EU:n alaisen instituution perustamiseen ei ole valmiutta. Sen sijaan komissio kannustaa eri tutkimusorganisaatioita tiivistämään yhteistyötään.
Komissio linjasi tänään suuntaviivoja arktisen alueen yhteistyön edistämiseksi. Ajatus EU:n arktisesta informaatiokeskuksesta sisältyi komission aiempaan vastaavaan tiedonantoon vuonna 2008.
Euroopan parlamentti ehti jo antaa tukensa kyseisen keskuksen perustamiselle. Sitä on kaavailtu Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen.
EU:n komissio linjasi tänään tiedonannossaan, että arktisen alueen investointivajetta voitaisiin paikata EU:n tuella.
Komission mukaan EU:lla on useita rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin tukea alueen yrityksiä sekä infrastruktuurin, kuten liikennehankkeiden, kehittämistä.
Yksi esimerkki on investointirahasto, joka on perustettu komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) vastuulla olevan kasvuohjelman yhteyteen. Rahasto myöntää riskirahaa kannattavina pitämiinsä hankkeisiin. Aluepoliittisin perustein rahoitusta ei myönnetä.
Koillisväylän kaapelihankkeen edellytyksistä selvitys
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää edellytyksiä Koillisväylän kaapelihankkeen käynnistämiselle. Hankkeessa rakennettaisiin uusi nopean tietoliikenteen valokuitukaapeli Koillisväylää pitkin Aasian ja Euroopan välille.
Selvitysmiehiksi on nimitetty entinen pääministeri Paavo Lipponen sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin entinen toimitusjohtaja Reijo Svento. Tarkoituksena on selvittää, onko hankkeen kannalta keskeisillä valtioilla halua sitoutua hankkeen toteuttamiseen.
Ministeriön mukaan merenpohjassa kulkeva kaapeli muodostaisi toteutuessaan nopeimman reitin Aasiasta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Reitti Jäämereltä Itämerelle voisi kulkea Suomen, Norjan tai Venäjän kautta. Suomen läpi kulkeva reitti olisi lyhyin.
- Suomen kautta kulkeva Koillisväylän kaapeli avaisi suuria liiketoiminnan mahdollisuuksia, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tiedotteessa.
Ministeriön ylijohtaja Mikael Nyberg arvioi, että uuden kaapelihankkeen toteutuminen on vain ajan kysymys.
- On ihan riidatonta, että tuleva yhteys tarvitaan, hän sanoo viitaten dataliikenteen kasvavaan määrään.
Nykyisin yksi yhteys kulkee Siperian läpi ja eteläinen kaapelireitti Aasiaan menee Suezin kanavan kautta.
Koillisväylän kaapelihanke vaatisi sitoutumista ainakin Venäjältä, Kiinalta, Japanilta, Etelä-Korealta, Norjalta ja Yhdysvalloilta. Nybergin mukaan ministeriössä on pohdittu, voisiko Euroopan unioni toimia yhtenä hankkeen rahoittajana.
Lipposen ja Sventon selvityksen on määrä valmistua lokakuun lopulla.