Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla pitää kiirettä Kiinassa. On EU-Kiina huippukokousta, ulkoministereiden Aasia-Eurooppa-kokousta, korkean tason kauppa- ja talousdialogia, kahdenvälisiä vierailuja ja vielä europarlamenttivaalit. Korkean tason poliittisten yhteistyökuvioiden lisäksi EU toimii ruohonjuuritasolla vahvistaakseen tunnettavuuttaan. Yhtenä tunnettavuuden lisäämisen osana unioni järjestää puolivuosittain EU:ta esitteleviä massatapahtumia.
Tällä kertaa tuo tapahtuma oli Pekingin keskustan suurimman puiston alueella viime viikonloppuna pidetty ulkoilmafestivaali EU Extravaganza. Arviolta 80 000 kävijää kerännyt Extravaganza esitteli EU:ta sekä sen jäsenmaita tietoiskujen ja kulttuuritarjonnan - maakojujen, ruokien, juomien ja musiikkiesitysten - kautta.
Kiinassa, jos koskaan missään päin maailmaa, julkisten massatapahtumien järjestämisen ei voi kuvailla olevan helppoa. On lupaprosesseja, käytäntöjä ja paikallisia variaatioita näistä. Tämän lisäksi kansalliset ja poliittiset merkkipäivät luovat taustan, jota vastaan tapahtumien aikatauluja on syytä peilata.
Vaikka väittäisin, ettei missään taideta massatapahtumien organisointia niin hyvin kuin Kiinassa, julkisten esitysten tai joukkokokoontumisten järjestämiseen ei ole helppo saada lupia. Näinpä jokainen kulttuuriasioita Kiinassa joko työkseen hoitava tai niille henkilökohtaisista syistä vihkiytynyt osaa antaa arvoa sille, että Extravaganza saatiin järjestettyä ilman, että H1N1-pandemian uhka tai muu syy olisi sulkenut puiston ovet ennenaikaisesti. Tässä suhteessa viimeaikoina länsimediassa hieman epäreilusti H1N1-ylireagoinnista syytetty väestörikas ja tosiasiallisesti pandemialle altis maa ansaitsee kiitokset.
Tapahtumana EU Extravaganza oli onnistunut. Joskaan se ei ehkä ollut aivan nimensä veroinen loistelias esitys tai näytös - Extravaganza! Mahtipontisuuden puutteesta huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen Extravaganza onnistui olemaan eurooppalaisille juurilleen uskollinen. Rentoa festivaalia sävyttivät niin sekalaiset sävelet haitariteknosta klassiseen musiikkiin kuin kulinaarinautinnot savustetusta lohesta portviiniin. Tilaisuus johdatti kävijöitä eurooppalaiseen elämänmenoon sekä näytti muistuttavan myös koti-ikävää potevia EU:laisia kesäpäivistä Euroopassa.
Jäsenmaiden maakojut välttivät onnistuneesti kuluneiden kansallisten stereotypioiden ylikorostamista, mikä lisäsi tapahtumaan raikkaan tuulahduksen modernia eurooppalaisuutta. EU puolestaan välitti viikonlopun aikana mottonsa "moninaisuudessaan yhtenäinen" kautta sanomaa erilaisuutta sisältävästä yhtenäisestä unionista.
EU:n ja Kiinan suhteet ovat toimivat, mutta parantamisen varaa olisi. Kiinan kasvanut omantunnonarvo ja nationalismi heijastuvat joskus "ylimielistä Eurooppaa" vastaan, kuten lainaus China Dailyn viime tiistain kirjoituksesta paljastaa: "Eurooppalaiset ovat menettämässä pitkään vallinnutta ylemmyydentunnettaan maanosan kansainvälisen politiikan ja talouden valta-aseman vähitellen laskiessa".
Näyttääkin ettei EU:n identiteetti ole vielä täysin selvinnyt siirtomaapolitiikan aikaa muisteleville kiinalaisille (vaikkei se ole tainnut selvitä vielä eurooppalaisillekaan). Siksipä EU Extravaganzan kaltaiset tapahtumat ovatkin tärkeitä viestinviejiä. EU ja Kiina tarvitsevat toisiaan ja hyvää yhteistyötä vastatakseen globaaleihin haasteisiin. Hyvän yhteistyön taustalla puolestaan on keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus, joka muodostuu pienistä palasista. Siispä eläköön Extravaganza!
mikko.karppinen@formin.fi
Kirjoittaja on lehdistö- ja kulttuurisihteeri Suomen suurlähetystössä Pekingissä