Helsinki Euroopan unioni koetaan kansalaisten keskuudessa etäiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, vaikka unioni vaikuttaa kaikkien arkipäivään. Jäsenmaissa on päässyt valloilleen myös eräänlainen "syyttäkää Brysseliä" -kulttuuri.
Komission Suomen edustuston päällikön johtajan Timo Mäkelän mukaan näiden ristiriitaisuuksien johdosta EU aikoo tehostaa tiedotustoimintaansa. Komissio hyväksyi tiistaina historian ensimmäisen strategian tiedotustoiminnalle. "Viestinnän on oltava nykyistä aktiivisempaa, vuorovaikutteisempaa ja ymmärrettävämpää", Mäkelä kuvailee.
"Kansalaiset eivät tiedä, miten EU toimii ja tekee päätöksiä. Miten voi kiinnittyä systeemiin, jota ei voi ymmärtää", hän myöntää. Uusimpien mielipidemittausten mukaan nuoret suhtautuvat erittäin välinpitämättömästi.
Mäkelä arvioi, että tietämättömyys on vaikuttanut EU-vastaisten oikeistopopulististen liikkeiden nousuun eripuolilla Eurooppaa ja Nizzan sopimuksen hylkäämiseen viime vuonna Irlannin kansanäänestyksessä
Kielteiset asiat
EU:n piikkiin
Mäkelän mukaan EU-kieltä on uudistettava selkokielelle. Kapulakieli on osa syy, miksi EU:ta ei ymmärretä.
"Tanskassa on tutkittu asiaa. Siinä selvisi, että EU-asioissa käytetty monimutkainen kieli on yksi syy, miksi monet tanskalaiset vastustavat EU:ta", Mäkelä kertoi.
Jäsenmaat ja komissio sopivat jatkossa vuosittain aiheista, joista tiedotetaan normaalia enemmän. Mäkelä mainitsee ajankohtaisiksi aiheiksi tällä hetkellä unionin laajentumisen ja tulevaisuuskeskustelun.
Tarkoituksena ei ole tehdä yhtenäistä EU-kampanjaa. Mäkelä korostaa, että jokaisessa maassa tullaan tiedottamaan jatkossakin kansallisella tavalla. Erilaisia EU-tiedon välityskanavia on Suomessa 50 - 60.
Mäkelän mielestä kansallisessa politiikassa on syntynyt tapa, että kielteiset asiat laitetaan yleensä EU:n piikkiin, kun kaikki hyvä on kansallisen politiikan saavutuksia.
Silakassa kuluttajan asialla
Kansallinen itsekkyys on tiedotuksessa lisääntynyt hänen mukaansa jäsenvaltiossa. Hän nimeää esimerkiksi sen, miten Suomessa on reagoitu komission huoleen Itämeren silakan suurista dioksiinipitoisuuksista.
Mäkelä tähdentää, ettei komissio pyri kieltämään suomalaisilta silakan kalastusta ja syömistä. Hän muistuttaa, että ongelmana on Itämeren saastuneisuus. "Komissio on kuluttajan asialla."