Suomalaiset antoivat tukensa Euroopan unionin jäsenyydelle 25 vuoden takaisessa äänestyksessä.
Uhkakuvista harva on toteutunut, mahdollisuuksista paljon suurempi osa. Siksi EU nauttii nyt vahvaa suosiota.
Kaksikymmentäviisi vuotta sitten suomalaiset saivat historiallisessa äänestyksessä päättää kansakunnan suunnasta. Näin tapahtui, kun 16. lokakuuta 1994 järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.
Kyllä-äänten voitto ei ollut murskaava mutta selvä: 56,9 prosenttia äänestäjistä oli jäsenyyden kannalla, 43,1 prosenttia vastaan. Eduskunta hyväksyi jäsenyyden kuukautta myöhemmin, ja Suomesta tuli EU:n jäsenmaa vuoden 1995 alussa.
Jos haluaa palauttaa mieleen, mistä ennen kansanäänestystä puhuttiin, sen voi tehdä vaikkapa netin aineistojen avulla. Nopeasti selviää, että monet jäsenyyteen liitetyt uhkat ampuivat pahasti yli.
Suomalaisia peloteltiin vaikkapa Suomeen muualta EU:sta väkisin tuotavalla käytetyllä ydinpolttoaineella, nuorten joutumisella EU:n sotiin, ympäristönsuojelun notkahtamisella ja maatalouden tuholla. Mikään noista kauhukuvista ei ole toteutunut.
Erityisiä tunnekuohuja synnytti arvelu, että EU:ssa saksalaiset tulevat ja ostavat parhaat mökkirannat. Sekin jäi näkemättä. Vahvat epäilykset johtuivat myös siitä, että tietoa jäsenyyden kaikista seurauksista ei kansalaisilla yksinkertaisesti ollut.
Kiinnostavaa tuolloin käydyssä keskustelussa oli se, että poliittinen johto eli tasavallan presidentti ja hallitus perustelivat jäsenyyttä ennen kaikkea taloudella. Presidentti Mauno Koivisto toi vasta jälkikäteen julki, että valtionjohdon EU-tavoitteen keskeinen perustelu oli Suomen turvallisuuden vahvistaminen. Sitä ei vain haluttu sanoa ennen äänestystä.
Jälkeenpäin katsottuna perusteettomin pelko oli se, että EU-kysymys jotenkin jakaisi kansan. Äänestys toki jakoikin kansaa jo siksi, että vaihtoehtoja oli kaksi.
Mitään pysyvää saati jyrkkää leirijakoa ei kuitenkaan syntynyt. Ylivoimainen enemmistö jäsenyyttä vastustaneistakin suhtautui tulokseen käytännönläheisesti, poteroitumatta EU-vastaiseen kamppailuun.
Neljännesvuosisadassa suomalaisten suhtautuminen EU:hun on muuttunut alkuaikoja myönteisemmäksi. Viime huhtikuussa julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimus kertoi, että mahdollisessa uudessa kansanäänestyksessä unionissa pysymisen puolesta äänestäisi 70 prosenttia ja eron puolesta 14 prosenttia.
Tyrmäävää eroa ei kannata ihmetellä. Maanantaina julkistettu Evan uusin tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat EU:ssa liikkumisen vapautta sekä euron ja läntisen yhteisön tuomaa vakautta ja vaurautta. EU:hun liittyviä huoliakin kansalaisilla on, ja ne liittyvät maahanmuuttoon sekä pelkoon Suomen itsemääräämisoikeuden kaventumisesta.
EU:n ongelmia ja heikkouksia ei pidä vähätellä. EU esimerkiksi on maailman suurin talousalue mutta maailmanpoliittisena vaikuttajana edelleen heiveröinen. Samaan aikaan unioni on kuitenkin täyttänyt keskeisen tehtävänsä takaamalla rauhan ja vakauden jäsenmaissaan, eikä se ole aivan vähän.