EU:n jäsenmaat hyväksyivät keskiviikkona YK:n pääsihteerin Kofi Annanin pyynnön lähettää rauhanturvajoukkoja Kongoon. Joukkoja lähetetään rauhoittamaan tilannetta Kongon koillisalueelle Iturin maakuntaan, missä etnisissä väkivaltaisuuksissa on kuollut jo satoja ihmisiä.
Päätös tehtiin keskiviikkona suurlähettilästasolla. Lopullinen vahvistus tehdään ministerineuvoston kokouksessa torstaina. EU:n joukot toimivat Ranskan johdolla. Ranska asettaa noin puolet kaikkiaan 1 400 sotilaan vahvuisesta ryhmästä.
Saksa ilmoitti keskiviikkona lähettävänsä paikalle lähinnä lääkintäjoukkoja. Varsinaisia rauhanturvajoukkoja Saksa ei aio lähettää, koska maalla on vahva panos jo Afganistanissa. Myös Belgia ja Ruotsi ovat ilmoittaneet lähettävänsä joukkoja Kongoon.
Britannia tutkii tilannetta
Britannia aikoo tutkia, miten se mahdollisesti voisi osallistua operaatioon. Varsinaisia joukkoja se ei todennäköisesti lähetä vedoten siihen, että sen joukkoja on suuret määrät Irakissa ja Afganistanissa.
YK hyväksyi viime viikolla päätöslauselman, joka valtuutti Ranskan hallituksen lähettämään paikalle 1 400 sotilasta. Valtuutus kestää kolme kuukautta. Eurooppalaisten joukkojen lisäksi operaatioon osallistuu eteläafrikkalaisia ja kanadalaisia joukkoja. Myöhemmin elokuussa bangladeshilaisten joukkojen on määrä ottaa vastuu operaatiosta.
Joukot turvaavat
kenttiä ja leirejä
Pääsihteeri Annan pyysi viime kuussa EU:lta joukkoja Kongon demokraattisessa tasavallassa käynnissä olevien etnisten yhteenottojen rauhoittamiseksi. Joukkojen on määrä turvata lentokenttiä ja pakolaisleirejä sekä yhteenotoista pahiten kärsinyttä Bunian kaupunkia.
Kyseinen rauhanturvaoperaatio tapahtuu ilman Naton tukea ja suunnitteluapua. EU:n kriisinhallintajoukkojen toiminnan lähtökohta on ollut se, että se käyttää Naton voimavaroja muun muassa suunnittelussa ja kuljetuksissa.
Viime kuussa EU ilmoitti, että tavoite 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen eli niin sanottujen nopean toiminnan joukkojen toimintavalmius on periaatteessa saavutettu.
EU-joukkojen odotetaan olevan toimintavalmiina jo aivan lähiaikoina.
"Toivon kovasti, että kykenemme tekemän sen nopeasti ja tehokkaasti. Operaatio on vaikea, mutta sillä on hyvin humanitaarinen puoli", sanoi EU:n ulkopolitiikan edustaja Javier Solana Nato-kokouksessa Madridissa.