Uusien pakotteiden asettaminen Venäjää vastaan alkoi näyttää ilmeiseltä, kun EU-johtajat kokoontuivat lauantaina huippukokoukseen Brysseliin.
- Kielenkäyttö tällä hetkellä kaikilta eurooppalaisilta johtajilta on sen verran tiukkaa, että jos-sana on poistumassa, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi saapuessaan illan neuvotteluihin.
Stubb ennakoi, että EU:n komissiolle ja ulkosuhdepalvelulle annettaisiin valtuutus valmistella uusia pakotteita. Samalla tavalla toimittiin viimeksi, kun laajoja talouspakotteita asetettiin. Pakotteet koskisivat edelleen rahoitussektoria, asekauppaa, energiateknologiaa sekä sotilaalliseen käyttöön sopivia kaksikäyttötuotteita.
Stubbin mukaan pakotteet esimerkiksi venäläisille luksustuotteille ovat mahdollisia. Sanktioita voisi kohdistua venäläiseen kaviaariin ja vodkaan sekä timantteihin.
Stubbin mielestä jatkosanktioista on voitava keskustella, sillä Venäjä ei täytä lännen vaatimia ehtoja Itä-Ukrainan tilanteen vakauttamiseksi.
- Ei voi sanoa, että olemme pakotteita vastaan tai niiden puolesta, hän kommentoi Suomen linjaa EU-maiden pakoterintamassa.
- Neuvottelemme sen eteen, että mahdolliset jatkopakotteet koskisivat mahdollisimman vähän Suomen taloutta suorasti. Epäsuorasti ne koskettavat kuitenkin.
EK: Luksustuotteiden kiellolla ei suurta merkitystä Venäjälle
Luksustuotteita koskevilla pakotteilla ei olisi suuria vaikutuksia Venäjään, sanoo johtaja Kai Mykkänen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Suomen kannalta tällaisten tuotteiden tuontikielto ei muuttaisi käytännössä mitään, Mykkänen toteaa.
- Toki Venäjä häviää timanteissa miljoonia, mutta niillä ei vielä Venäjän talouden kokonaisuudessa ole merkitystä, hän sanoo.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Britannia on väläyttänyt mahdollisuutta finanssisektoria koskeviin pakotteisiin. Bloomberg siteeraa nimetöntä virkamieslähdettä, jonka mukaan Britannia haluaisi EU:n estävän Venäjältä pääsyn pankkien yleiseen SWIFT-maksujärjestelmään. Järjestelmä on Venäjän tärkeimpiä kanavia kansainvälisille finanssimarkkinoille.
Mykkäsen mukaan tällaisella estolla olisi jo isommat vaikutukset Venäjään kuin luksustuotteiden tuontikiellolla.
- Totta kai löytyy myös muita tapoja maksaa kansainvälisesti, mutta kyllä se hankaloittaisi venäläisten ja länsimaalaisten yritysten välistä maksuliikennettä. Venäjällä toimivat suomalaisyrityksetkin joutuisivat varmasti päivittämään taloushallintoaan.
Kansainväliset yritykset varmaankin miettisivät tarkemmin, investoivatko tai laajentuvatko Venäjälle, Mykkänen arvelee.
- Kyllä se tekisi Venäjästä astetta hankalamman alueen toimia.
Finanssialan keskusliiton johtava asiantuntija Mika Linna on samoilla linjoilla Mykkäsen kanssa. Hän arvelee, että SWIFT-estolla olisi vaikutuksia yleisesti kaikkiin, joilla on kaupallisia intressejä Venäjälle.
- Vähän pelkään, että tässä toimenpiteessä haitat ja hyödyt eivät olisi järkevässä suhteessa keskenään. Todennäköisesti vakavimmin kärsimään joutuisivat muut tahot kuin ne, joita tässä haetaan, Linna pohtii.