EU-maiden johtajat käärivät illalla hihansa saadakseen identiteettikriisiä potevan Britannian pysymään osana unionia. Pääministeri David Cameron tarvitsee perjantaina kotiin vietäväksi sopimuksen, jolla selittää äänestäjille, miksi Britannialla on parempi olla EU:ssa kuin sen ulkopuolella.
Ellei sopimusta synny tällä viikolla, kesäkuulle kaavailtu kansanäänestys lykkääntyy. Viivytys olisi tuskin eduksi Cameronille. EU:ta repivän pakolaiskriisin uskotaan pahenevan kevään ja kesän koittaessa. Kriisistä toiseen uiva unioni on lisännyt brittien lähtöhaluja.
Brysseliin saapuessaan Cameron vakuutti, ettei hän huoli hätäistä sopimusta.
- On paljon tärkeämpää saada tämä oikein kuin tehdä mitään kiireellä.
Brysselissä sorvattava sopimus ei ratkaise kansanäänestystä, mutta Cameron saa siitä selkänojan EU-jäsenyyden puolustamiseen. Hän on luvannut neuvotella maansa EU-jäsenyysehdot uusiksi ennen kuin britit äänestävät jäsenyyden kohtalosta.
Valtaosa työstä on tehty, sillä Cameron on sukkuloinut kuukausien ajan EU-pääkaupungeissa pehmittelemässä kollegoitaan. Diplomaattilähteiden mukaan Cameron tarvitsee enää loppunäytöksen: yön yli jatkuvan draaman, jonka jälkeen hän voi esiintyä voittajana.
Cameron marssi ratkaisevaan kokoukseen pystyssä päin ja vakuutti ”taistelevansa Britannian puolesta” vaikeassa tilanteessa.
Ranska panee kampoihin
Torstai-iltana pöydällä olivat enää vaikeimmat yksityiskohdat. EU-juristien odotettiin sorvaavan illan keskustelujen pohjalta aamuksi tekstit, joilla taataan, että euron ulkopuolisia maita ei syrjitä eikä Britannian tarvitse olla syvenevässä yhteistyössä mukana.
Moni britti pohtii kansanäänestyksen alla, miksi EU:ssa pitäisi pysyä, kun maa on jo sekä Schengenin että euron ulkopuolella. Cameron yrittää sopimuksella vakuuttaa, että Britannia voi saada jäsenyyseduista kuten yhteisistä sisämarkkinoista täyden hyödyn irti kuulumatta yhteistyön ytimeen.
Ranskan presidentti Francois Hollande panee Cameronille kampoihin. Hänen mukaansa Cameron yrittää puristaa Britannialle poikkeuskohtelua ja mahdollisuuden jarruttaa euroalueen päätöksiä.
- Emme voi estää Eurooppaa edistymästä. Kyseessä on koko EU:n tulevaisuus, ei vain yhden maan, Hollande sanoi.
Puola vaatii taivuttelua, Suomi maltillisena
Toinen kiistakysymys liittyy jäsenmaasta toiseen muuttavien EU-kansalaisten kohteluun. Cameron haluaa rajoittaa Britanniaan töihin tulevien maahanmuuttajien oikeutta sosiaalietuihin. Lisäksi hän haluaa rajata toiseen EU-maahan maksettavia lapsilisiä.
Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat tällä rintamalla vaikeimpia taivuteltavia. Esimerkiksi Puolassa Cameronin pyrkimyksiä pidetään syrjintänä.
- Haluamme hyvän sopimuksen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä, sanoi Puolan pääministeri Beata Szydlo.
Suomelle kiistakysymykset eivät tuota suurta päänsärkyä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että Suomikin voisi harkita ulkomaille maksettavien lapsilisien rajoittamista, jos se tulee mahdolliseksi.
Esitetty malli kuitenkin lisäisi byrokratiaa, sillä lapsilisät pitäisi laskea uudelleen suhteessa lapsen asuinmaan elinkustannuksiin.
Vuonna 2014 Suomesta maksettiin lapsilisiä ulkomaille noin 8,5 miljoonaa euroa. Iso osa meni Virossa asuville lapsille, joiden toinen vanhempi työskenteli Suomessa. Kokonaisuuteen nähden kyse on hyvin pienestä summasta: kaikkiaan lapsilisiä maksettiin noin puolitoista miljardia euroa.
