EU:n perustuslakia käsittelevä konferenssi käynnistyi Roomassa lauantaina ulkoisesti sopuisan ilmapiirin vallitessa. Julkisten puheenvuorojen takana kuitenkin erimielisyydet ovat edelleen olemassa. Jyrkkää vastakkainasettelua haluttiin kuitenkin selvästi välttää.
Italian pääministeri Silvio Berlsuconi muistutti avajaispuheenvuorossaan, ettei mikään perustuslaki synny tai kestä, jos se kieltää allakirjoittajien elintärkeät edut. "Kuitenkin kansallisen edun liialliset yksilölliset näkemykset ovat yhtä ylitsepääsemätön este perustuslaillisen sopimuksen syntymiselle."
EU:n vanhojen ja tulevien jäsenmaiden päämiesten puheenvuorokierroksen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen totesi, että monet maat haluavat täsmennyksiä tekstiin. "Tässä keskustelussa lähes kaikki tekivät selväksi, että täsmennyksiä halutaan.
Rintamalinjat
haetaan hvk:ssa
Varsinkin pienet maat ovat tuoneet esille tyytymättömyytensä perustuslakiehdotukseen. Komission kokoonpano, EU:n presidentin viran perustaminen, yksimielisyyspäätösten lisääminen, äänimäärien painotus ja parlamenttipaikkojen lukumäärä ovat asioita, joita joudutaan puimaan ulkoministerien käymissä neuvotteluissa.
Pienet ja keskisuuret maat ovat hakeneet yhteistyötä ennen hvk:n alkua.
Vanhanen totesi, että hvk:n pöydässä rintamia haetaan. Hän ei katsonut rintamalinjojen hajoamiseksi sitä, että vain seitsemän maata lähetti ennen kokouksen alkua Berlusconille yhteisen kirjeen. Kirjeessä vaadittiin juuri muun muassa edellä mainittujen kohtien uudelleen käsittelyä.
"Kaikkien kesken täytyy löytyä kompromissi. Etukäteen ei voi tietää, mistä päin kompromissi löytyy", Vanhanen totesi.
Vanhanen luottavainen
puolustusratkaisusta
Pääministeri Vanhanen kertoi, ettei Suomessa ole vielä ehditty ottaa kantaa Itävallan ehdotukseen komissaareista, mikä kysymys on molemmille maille tärkeä.
Itävalta ehdotti, että komissiossa olisi 25 äänivaltaista komissaaria, mutt kaikilla ei olisi tiettyä tehtäväsalkkua. "Kaikkia vaihtoehtojaa on tarkasteltava avoimin silmin. Komissio ei säily vahvana, jos kaikilla mailla ei ole täysivaltaista komissaaria", Vanhanen korosti.
Toiseen Suomessa kuuman keskustelun alaisena olevaan kysymykseen puolustusyhteistyöstä Vanhanen suhtautui luottavaisesti.
"Selvä yhteisymmärrys vallitsee siitä, että puolustusyhteistyöhön liittyvät artiklat käsitellaan huolellsiesti. Uskon, että asiasta saadaan aikaan kaikille hyväksyttävä ratkaisu", Vanhanen sanoi.
Vanhasella oli kahdenkeskinen tapaaminen ennen kokouksen alkua Britannian pääministerin Tony Blairin kanssa. Keskustelun aiheena olivat hvk:n asiat.
Schröder toisti
vanhat teesinsä
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder toisti kokouksen jälkeen teesinsä, että se joka haluaa avata konventin ehdotuksen on myös löydettävä siihen uusi kaikkien hyväksyttävä uusi ratkaisu.
Vanhanen totesi, ettei tulevaisuuskonventin sopputulos syntynyt yksimielisyyden vallassa.
Puheenjohtajamaan pääministeri Berlusconi toivoi edelleen, että lopputulos saataisiin aikaan Italian kaudelle ennen vuoden loppua.
Päämiesten hyväksymässä Rooman julistuksessa esitetään tavoite, että sopimus on valmiina ennen Euroopan parlamentin vaaleja kesäkuussa. Tarkoitus on, että äänestäjillä olisi käsitys siitä, minkälainen Euroopan rakenne on tulevaisuudessa oleva. Schröderin mukaan joulukuussa vasta käydään todellisia neuvotteluja. Eräiden kokousarvioiden mukaan vasta huhtikuussa oltaisiin ratkaisuvaiheissa.
Aznar moitti
konventin työtä
Viime viikkojen aikana käyty kiivaskin keskustelu ei liittokansleri Schröderin mukaan heikennä konventin työtä. "Kaikki liikuvat konventtiehdotuksen perustalla. Kukaan ei aseta sitä kyseenalaiseksi."
Espanjan pääministeri José Maria Aznar sen sijaan moitti tulevaisuuskonventin työtä. Aznarin mukaan konventti on ylittänyt valtuutensa ehdottamalla muutoksia ministerineuvoston äänimääriin päätöksiä tehtäessä.
Espanja ja Puola pitävät tiukasti kiinni Nizzassa sovituista äänimääristä. Silloin maat saivat lähes yhtä suuuren äänimäärän kuin neljä suurta jäsenmaata.
"Ymmärrän Espanjan ja Puolan kannat pitää kiinni Nizzan tuloksista. Mutta yksittäisten jäösenmaiden edut eivät saa olla tärkeämpiä kuin koko yhteisön etu", Berlusconi totesi.