"EU-jä­se­nyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja turvaa" - vanhoja uutisia ja vi­deoi­ta Suomen EU-ää­nes­tyk­sen ajalta

Suomessa järjestettiin lokakuussa 20 vuotta sitten neuvoa antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Suomessa järjestettiin lokakuussa 20 vuotta sitten neuvoa antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Jäsenyysneuvotteluja edelsi kiivas keskustelu varsinkin suomalaisen maaseudun tulevaisuudesta, myös turvallisuusasioista kiisteltiin.

EU-vastustaja, kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) kommentoi Kalevassa lokakuun 4. päivä 1994, että Suomi on ajopuu EU:ssa Natoon asti. Väyrynen myönsi, että mahdollinen kriisi Venäjällä ja sen seuraukset on ainoa turvallisuuspoliittinen syy, joka puoltaa EU-jäsenyyttä. "Ei tämä riitä perusteeksi sille, että meidän pitäisi turvallisuuden vuoksi EU:hun hakeutua."

Äänestä lapsillesi tulevaisuus - kehotti puolestaan vaali-ilmoitus Kalevassa vaalipäivänä 6.10. 1994. EU-jäsenyys alentaa ruuan hintaa, tuo työtä ja luo turvaa, luvattiin. Lisäksi Suomen on mahdollisuus osallistua päätöksiin itsenäisenä, ilman painostusta miltään ilmansuunnalta, rummutti Eurooppalainen Suomi -kansanliikkeen mainos.

Kansanäänestyksessä ei ollut selkeää puoluepoliittisia jakoa, ja tavalliset äänestäjät saattoivat olla hämillään. Kaleva kertoi vaalipäivästä Yli-Iissä, jossa isännät viihtyivät mieluummin hirvimetsällä kuin äänestämässä.

Sen sijaan Kyllä-liikkeen vaalivalvojaisissa Helsingin Katajanokalla oltiin menossa tukka putkella kohti Eurooppaa. Kyllä-valvojien joukko oli niin eurooppalaista kuin olla voi. Kaleva kirjoitti: "Suomalaisia maailman kansalaisia kaikki tyynni. Joukkoon mahtui yhtälailla Alkon pääjohtaja, komissaariehdokkaaksi mainittu Ilkka Suominen kuin SAK:n mielipidevaikuttaja Matti Putkonenkin."

Myös oululaissa kapakoissa nosteltiin hillitysti maljoja kyllä EU:lle äänten voittaessa. Korot laskevat, ihmiset rupeavat sijoittamaan asuntoihin, iloittiin. Teknologikaupungin äänestystulos poikkesi muusta maakunnasta, 60 prosenttia oli EU:hun liittymisen kannalla.

Teollisuus oli liputtanut unioniiin liittymisen puolesta, joten kauan kaivattuja investointeja Suomeen odotettiin palkkioksi  liittymispäätöksestä.

Pohjois-Suomessa ei-äänet voittivat äänestyspäivänä. Pohjois-Pohjanmaalla 54 prosenttia äänesti EU:hun liittymistä vastaan, Lapissa vastaan äänesti lähes 53 prosenttia. Kainuussa EU-vastustajat keräsivät lähes 65 prosenttia äänistä.

Valtakunnallisesti 57 prosenttia äänestäjistä halusi kuitenkin Suomen liittyvän EU:hun.

Suomalaisten maanviljelijöiden raju mielenosoitus EU:hun liittymistä vastaan 21.2.1994 Ylen Elävässä arkistossa.

 

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1995. Myös viihteentekijät antoivat oman panoksensa Suomen uusien EU-herrojen kouluttamiseksi: Ranualta Rysseliin -käytöskurssi vuodelta 1995 Ylen Elävässä arkistossa.