-- Saavatko tällaiset pienet kojut toimia myös EU:ssa? Yrittäjäkollegat ovat pelotelleet, että joudun lopettamaan, kysyy hedelmäkauppias Kasimira, 32, huolestuneena sofialaisessa lähiössä.
Kasimiran hedelmäpuotia vastapäätä on nykyaikainen supermarket, jonka tavaravalikoima vetää vertoja useimmille ruokakaupoille Pariisissa tai Brysselissä. Asiakaskunta on monen kirjavaa mutta ehdottomasti hyvätuloista.
Kauppias Bojidar Petrakiev on ylpeä valikoimastaan ja olisi valmis lisäämään siihen vielä suomalaista poronlihaa, kunhan löytäisi sopivan tavarantoimittajan. Suomi on Bulgarian markkinoilla jokseenkin näkymätön lukuun ottamatta matkailua. Mustanmeren rannikko Bulgariassa on suomalaisten kolmanneksi suosituin lomakohde.
Supermarketin ja hedelmäkojun takana 16-kerroksisessa asuintalossa osa asukkaista on sulkenut huoneistojensa lämpöpatterit, sillä he eivät enää pysty maksamaan lämmityslaskujaan.
Kaasulla tuotetun kaukolämmön hintaa on nostettu useita kertoja vastaamaan tuotantokustannuksia. Uusia korotuksia on tulossa, jotta vanhentunut verkko voitaisiin uusia ja energiahävikki pysäyttää.
Vuoden alussa EU:hun liittyvän Bulgarian palkat ovat Euroopan alhaisimpia, vajaat 200 euroa kuussa. Tilastollisesti keskipalkka kilpailee alhaisuudellaan Kosovon kanssa.
-- Hinnat varmaan nousevat kun liitymme EU:hun. Ennen ihmiset ostivat tomaatteja ja omenia kiloittain, nyt he ostavat kappaleittain. En tiedä, pystyvätkö he ostamaan mitään ensi vuonna, Kasimira tuskailee.
Hän kuitenkin huojentuu hieman kun kuulee, ettei EU sentään vie elinkeinoa. Samanlaisia hedelmäkojuja kuin hänellä on myös Unkarissa ja Puolassa, jotka liittyivät EU:hun toukokuussa 2004.
Opiskelijat uskovat nyt omaan maahan
Yleisesti ottaen bulgarialaisten usko EU:n elämää parantavaan vaikutukseen on suuri. Peräti 75 prosenttia ihmisistä kannattaa vahvasti EU:ta.
Uskon palautuminen oman maan tulevaisuuteen näkyy selvästi nuorten parissa. Kun vielä joitakin vuosia sitten valtaosa yliopistoissa opiskelevista nuorista halusi opintojen päätyttyä lähteä maasta, nyt Sofian yliopiston käytävillä kuulee toisenlaisia tulevaisuuden suunnitelmia.
-- Ei, ei ulkomaille, jäämme Bulgariaan sillä uskomme tulevaisuuteen täällä, sanovat psykologian opiskelija Malina, 21, ja oikeustiedettä opiskeleva Milena, 24, ja pudistavat päätään.
Myönteinen puhe, mutta kieltoa ilmaiseva pään pyöritys hämmentää. Bulgariassa elekieli poikkeaa muusta Euroopasta sillä nyökäytys tarkoittaa "ei", pään pudistaminen puolelta toiselle taas "kyllä". Tosin länsimaalaistuneiden liikemiesten pään liikkeet saattavat olla "eurooppalaisia".
Korruptio korkealla, rikollisuus raakaa
Bulgarian EU-tien suurin kompastuskivi on ollut poikkeuksellisen raaka järjestäytynyt rikollisuus. Virallisen selityksen mukaan se johtuu rakenteellisista syistä.
Oikeuslaitos puhdistettiin 90-luvun alussa vanhoista kommunisteista eikä uuteen oikeuslaitokseen saatu pätevää väkeä. Toinen ongelma on korruptio, joka on pesiytynyt korkealle politiikan ja talouden rakenteisiin. Sitkeää korruptiota yritti kitkeä mm. entinen kuningas Simeon II, joka palasi maanpaosta Espanjasta ja oli Bulgarian pääministeri vuosina 2001--2005.
Vahvan harmaan talouden vuoksi valtion talous on heikoilla ja yhteiskunnan toiminta takkuaa. Veronmaksuhalukkuutta on yritetty lisätä alentamaan verotusta. Esimerkiksi yritysvero laskettiin 10 prosenttiin.
Suomen suurlähettiläs Kauko Jämsen Sofiassa toivoo, että Bulgaria keskittyisi veronalennuksien sijasta tehokkaammin korruption ja rikollisuuden kitkentään.
Bulgarian ongelmalistaan pitää lisätä myös romanikysymys. Paperilla suuren romanivähemmistön (200 000--700 000) asiat ovat kunnossa, mutta käytäntö on aivan toista. Tästä kertoo omalla tavallaan se, että maasta on tänäkin vuonna tullut turvapaikanhakijoita Suomeen yli 500. He ovat pääasiassa romaneja.
"Olemme vanha kulttuurikansa"
Bulgarian valmiutta EU:n jäseneksi on epäilty vahvasti. Bulgarian ja Romanian sanotaan pääsevän unionin puhtaasti poliittisin perustein.
-- Emme me tietenkään ole valmiita, mutta pitkittäminen ei olisi auttanut. Emme olisi olleet valmiita kahdenkaan vuoden kuluttua, aikalisä olisi vain pysäyttänyt uudistusprosessin, sanoo pienten ja keskisuurten yritysten liiton puheenjohtaja Eleonora Negulova-Alexova Sofiassa.
Negulova on kuitenkin vakuuttunut, että bulgarialaisissa on potentiaalia.
-- Toivuimme turkkilaisten 500-vuotisesta vallasta 1800-luvun lopulla ja nousimme tuhkasta Balkanin vahvimmaksi valtioksi. Olemme työteliäs vanha kulttuurikansa, ja toivumme myös neuvostovallasta, hän sanoo.