Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin yllätysveto ennenaikaisista vaaleista jähmettää entisestään EU:n toimintaa.
Ranskan kansanäänestystä odotellessa ei ole uskallettu tuoda esille uusia asioita, ettei ranskalaisia säikytetä. Saksan hallituksen vaihdoksen odotus merkitsee sitä, ettei päätöksiä tehdä suurissa taloudellisissa kysymyksissä kuten rahoituskehyksissä, ja odottelu pienemmissä kysymyksissä jatkuu pitkälle syksyyn.
Schröderin vaalitaistelu ja Jacques Chiracin mahdollinen tappio kansanäänestyksessä merkitsee EU:lle pitkää ajanjaksoa ilman johtajia.
Schröderin tiukka asenne rahoituskehyksiin tuskin hellittää. Kesäkuun huippukokouksessa on toivottu löytyvän ratkaisu kehyksistä vuosille 2007-2013. Vaaleihin tähtäävä Schröder ei voi antaa periksi kahta viikkoa ennen epäluottamuslauseäänestystä sille, että hän luopuisi yhden prosentin menokatosta EU:n budjetissa. Varsinkin kun nykyinen oppositio tukee samaa linjaa.
Turkki eräs
suuri häviäjä
Seuraava puheenjohtajamaan Britannian kaudella ei asiassa voi edetä, koska Britannia vastustaa jyrkästi omaan jäsenmaksupalautukseensa puuttumista.
Sekä komissio että puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ovat esittäneet mallia, jossa palautus vähitellen poistuisi, koska sitä pidetään nykyaikana jo vanhentuneena.
Itävallan kunnianhimoon tässä kysymyksessä ei oikein luoteta, sillä se ajaa Saksan kanssa samaa linjaa, joten ongelma siirtyy Suomelle 99 prosentin varmuudella.
Yksi suuri häviäjä Saksan hallituksen mahdollisen vaihtumisen seurauksena on Turkki. Kristillisdemokraattien johtaja Angela Merkel ei tue Turkin jäsenyyttä EU:ssa. Merkel on tiukasti sanonut kannattavansa erillisen naapuruussopimuksen tekemistä Turkin kanssa, mutta ei missään tapauksessa hyväksy täysjäsenyyttä.
Turkin neuvottelujen on määrä alkaa 3. lokakuuta. Sitä ennen tutkitaan vielä ehtojen täyttymistä, ja varsinkin Kyproksen tunnustamisen pitäisi olla valmis siihen mennessä. Jos vaalit pidetään syyskuun puolessa välissä, Merkel ehtii juuri ja juuri torjumaan neuvottelujen aloittamisen.
Vastustajien voitto Ranskan perustuslakikansanäänestyksessä merkitsee yhdessä Saksan vaalitaistelun kanssa sitä, että EU:lta puuttuvat johtajat. Chirac on vastustajien voittaessa vailla poliittista voimaa, mutta häntä ei kukaan voi pakottaa eroamaan.
Schröderilläkään ei ole enää siinä vaiheessa mahdollisuuksia olla johtaja, koska hänelläkään ei kotimaassa ole poliittista tukea takanaan.
Britannialle
jää iso vastuu
Ennen kuin Merkel todennäköisen voittonsa jälkeen ehtii tutustua EU:n asioihin, aikaa kuluu. Kuukaudet ehtivät myös vierähtää, ennen kuin Chirac ja Merkel ehtivät luoda hyvän työsuhteen.
Unionin puheenjohtajaksi tuleva Britannia ei tunnetusti ole kovin myönteinen EU-asioiden edistäjä, vaikka pääministeri Tony Blair on pyrkinyt lähemmäksi EU:n ydintä kuin kukaan toinen brittipääministeri. Suurissa asioissa kuitenkin ratkaisut ovat aina löytyneet Saksan ja Ranskan johtajien kesken.
Suurta kiistaa EU:ssa aiheuttaneet palveludirektiiviehdotus ja uusi kemikaalilainsäädäntö eivät hidastu Saksan vaalien vuoksi. Palveludirektiivi odottaa toistaiseksi hyllyllä, vaikka EU-parlamentti valmistelee omia vastauksiaan komission esityksiin.
Kemikaalilainsäädäntö on tarkoitus tulla käsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Molemmat ovat aiheuttaneet tuntuvaa vastustusta sekä Saksassa että Ranskassa.