Nizza Euroopan unionin ja Venäjän johtajat aloittivat viileiden suhteidensa lämmittämisen perjantaina Etelä-Ranskan Nizzassa, jossa järjestettiin ensimmäinen EU:n ja Venäjän välinen huippukokous sitten elokuussa käydyn Georgian sodan.
EU-puheenjohtajamaa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso esiintyivätkin keskenään hymyssä suin ja vakuuttelivat suhteiden olevan paranemaan päin.
Siitä on pitänyt huolen maailmaa koetteleva talouskriisi, johon G20-maiden johtajat kokoontuvat etsimään yhteisiä ratkaisuja lauantaina Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa.
Washingtoniin
kunnon asialista
Sarkozy ja Medvedev kertoivatkin Nizzassa löytäneensä ongelmista huolimatta yhteisen linjan Washingtonin kokoukseen, jonne molemmat lensivät heti tapaamisen jälkeen.
"Sekä EU:lla että Venäjällä on halu koviin tuloksiin. Washingtonissa ei pidetä turhaa kokousta, vaan tapaaminen aloittaa pitkän prosessin, joka tähtää kestävään muutokseen ja talousrakenteen uudistamiseen", Sarkozy kuvaili.
Medvedevin mukaan EU:n ja Venäjän kannat ovat monilta osin yhteneväiset. Hänen mielestään G20-kokouksessa on myös oltava kunnon asialista.
"Tarvitaan nopeasti todellisia päätöksiä eikä vain julistuksia ja kättelyitä, ja Washingtonin jälkeen tarvitaan pian uusia tapaamisia. Olemme valmiita neuvottelemaan Euroopan kanssa näistä aiheista", Medvedev lisäsi.
Barroso kiitti
puutullipäätöstä
Mitä syvemmälle finanssikriisi on edennyt ja mitä enemmän kriisi on alkanut vaikuttaa myös Venäjän talouteen, sitä halukkaampi Venäjä on ollut yhteistyöhön lännen kanssa.
Barroso kiittelikin Venäjän päätöstä lykätä puutullien korotusten täytäntöönpanoa ainakin vuodella eteenpäin.
"Toivottavasti Venäjän ratkaisu on pysyvä", Barroso vetosi.
Medvedev ja Sarkozy vahvistivat myös, että EU ja Venäjä jatkavat neuvotteluja uudesta yhteistyösopimuksesta.
Uusi sopimus korvaa EU:n ja Venäjän välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka umpeutui tämän vuoden alussa.
EU-maat päättivät viime maanantaina, että neuvotteluja voidaan jatkaa, koska Venäjä on vetäytynyt riittävästi Georgiasta ja noudattanut tulitaukoa. EU pysäytti neuvottelut syyskuun alussa juuri Georgian kriisin vuoksi.
Presidentit muistuttivat talouskumppanuuden tärkeydestä, koska osapuolet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan.
Energiavaroiltaan rikas Venäjä on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani, ja EU on suurin ulkopuolinen investoija Venäjällä.
Barroso tosin kertoi torstaina haluavansa vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän maakaasusta muun muassa parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla jäsenmaiden omien energialähteiden käyttöä.
Moni ongelma
vailla tarkaisua
EU-virkamiehet ovat olleet huolissaan siitä, että EU:lla ja Venäjällä on vielä useita kiistoja, joihin ei ole saatu sopua.
Georgian kriisin ohella EU:n ja Venäjän välejä ovat kiristäneet kiista Itämeren kaasuputkesta sekä Yhdysvaltain ja Venäjän riitely ohjuskilpihankkeesta.
Suomi yritti omalla puheenjohtajakaudellaan jatkaa yhteistyöneuvotteluja, mutta Venäjän kanssa lihakiistaa käynyt Puola esti tuolloin neuvottelut.
Venäjän purettua puolalaislihan tuontikiellon viime vuoden lopulla Puola lopetti neuvottelujen vastustamisen, mutta sen jälkeen Liettua harasi pitkään vastaan.
Maa antoi periksi, kun sitä aiemmin tukeneet Ruotsi ja Britannia asettuivat neuvottelujen jatkamisen kannalle. Myös Suomi kannatti neuvottelujen jatkamista.
Ignalinan ydinvoimalan sulkemaan joutuva Liettua vaatii Venäjää korjaamaan maahan kulkevan öljyputken, jotta Liettua ei joudu energiakriisiin. Ydinreaktorin sulkeminen oli aikoinaan ehto Liettuan EU:hun liittymiselle.