Suomalaisiin EU-hankkeisiin liittyviin petoksiin on kulunut vähintään viisi miljoonaa euroa vuodessa, arvioi työministeriön johtaja Matti Pukkio. Kymmenkertainen määrä tukirahoja on Pukkion mukaan valunut muuten hukkaan heikosti hoidettuihin ja valvottuihin hankkeisiin.
Pukkio esittelee laskelmiaan Poliisiammattikorkeakoulun julkaisussa Huojuva talous. Viime vuosina tilanne on hänen mukaansa parantunut, kun on luovuttu sokeasta uskosta suomalaisten rehellisyyteen. Nyt ymmärretään jo, että hankkeita on valvottava.
Myös tuoreen valtioneuvoston controllerien rahastohallintoraportin mukaan rakennerahastojen hallinnoinnin laatu on parantunut rahoituskaudella 2000-2006, kun suomalaisille on karttunut kokemusta EU-hankkeista.
Raportin mukaan seuraavalla rahoituskaudella 2007-2013 olisi kuitenkin tarpeen parantaa hankkeiden vaikutusten arviointia eli miettiä, onko niistä todella hyötyä. Hankkeiden läpikäynti riskianalyysilla olisi myös tarpeen. Luonnos ensi rahoituskauden strategiaksi on parhaillaan lausuntokierroksella.
Kynnys poliisille
korkea
Pukkion mukaan ongelmana on, että virkamiehet vaikenevat edelleen usein ongelmista mieluummin kuin tekevät niistä numeroa. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen poliisille on korkea. Omaa mainetta halutaan varjella niin kovasti, ettei ongelmista mielellään ilmoiteta myöskään Brysseliin.
- Suomessahan pelin henki rahastovastuussa olevien useiden virkamiesten piirissä oli pitkään ja aivan viime vuosiin asti se, ettei pidäkään ilmoittaa väärinkäytöshavainnoista. Lapsellisesti kuviteltiin, että pistämällä pää pensaaseen ministeriön, TE-keskuksen, lääninhallituksen, maakuntien liiton tai muun maine säilyy puhtaana, kirjoittaa Pukkio artikkelissaan.
Varmaa tietoa väärinkäytösten määrästä ei ole. Pukkio perustaa laskelmansa esimerkiksi vuosina 1999-2000 tehtyyn hanketarkastukseen, jossa käytiin läpi noin 250 hanketta. Vain parikymmentä prosenttia niistä sai täysin puhtaat paperit. Puolessa hankkeista oli puutteita, joiden vuoksi tekijät kehottivat selvittämään maksettujen tukien perimistä takaisin.
Hankkeiden rahoituksessa ei ole kyse pikkusummista, sillä rakennerahastoista tulee Suomeen kuluvalla rahastokaudella kaikkiaan noin 2,3 miljardia euroa. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston ESR-tuet ohjataan hankkeisiin, joilla pyritään nostamaan huonosti pärjääviä alueita jaloilleen ja parantamaan ihmisten työllistymistä. Samat hankkeet saavat myös runsaasti tukea valtiolta ja yksityisiltä.
Pukkion mukaan on tapahtunut suurta parannusta siinä, miten rahoitusta jaetaan.
- Kaikkea hömppää ei enää edes hankkeiksi hyväksytä, ollaan tarkempia jo päätösvaiheessa.