Euroopan unioni pohtii yhä suhtautumistaan geenimuunneltuihin tuotteisiin (GMO), kun maatalousministerit käsittelivät geeniruoan raja-arvoja torstaina. Kysymys on erittäin herkkä monessa jäsenvaltiossa.
Ratkaisu on tärkeä, koska käytännössä EU:ssa on ollut GMO-ruoan ja lajikkeiden tuotantokielto vuodesta 1999. Yhdysvalloissa geenimuuntelu on sen sijaan yleistä mm. soijassa, maississa ja tomaateissa.
EU:n komissio on esittänyt kaikkien sellaisten tuotteiden merkitsemistä, jotka sisältävät enemmän kuin yhden prosentin geenimuunneltua ainesta. Euroopan parlamentti on vaatinut tiukempaa 0,5 prosentin rajaa, jota mm. Itävalta ja Luxemburg tukevat.
Kompromissina puheenjohtajamaa Tanska esitti raja-arvoksi 0,5 prosenttia tuotteille, joihin aines voisi tahattomasti tarttua. Aikaraja olisi kolme vuotta. Muille tuotteille ehdotettiin 1,0 prosenttia.
- Moni jäsenmaa kuten Suomikin pitäytyi aiemmissa kannoissaan, maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoi Brysselissä.
Koskisen mukaan Suomi oli valmis hyväksymään 1,0 prosentin kynnysarvoon kaikissa tapauksissa. Toisaalta eduskunnan suuri valiokunta tuki 0,5 prosenttia, kun se äänesti asiasta viime viikolla.
Merkintöjä voisi Suomen mielestä soveltaa rehuissa ja elintarvikkeissa, mutta ei esimerkiksi siemenissä, Koskinen kertoi.
Taustalla on pelko GMO-aineksen ja muiden elintarvikkeiden tahattomasta sekoittumisesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun niitä käsitellään samassa laitoksessa ja kun elintarvikkeita kuljetetaan rekka-autossa tai laivassa.
Koskisen mukaan EU:ssa noin 20 tuottajaa on hakenut lupaa GMO-lajikkeille. Tuotteiden riski on arvioitu, mutta niitä ei ole vielä päästetty markkinoille. Lupakäytäntö on yhä hyväksyttämättä.
Riskinarvioinnin osalta Tanska esitti, että muut jäsenmaat voisivat halutessaan puuttua toisten valtioiden esittämiin GMO-tuotteisiin. Sen jälkeen ratkaisu vietäisiin EU:n komissiolle. Suomelle EU:n komissio ja elintarvikevirasto riittäisivät arvioijana.
- Tanskan ehdotus tuo tavallaan yhden mutkan lisää, ministeri Koskinen summasi.