Helsinki
EU aloittaa ensi vuoden alussa uuden kauden tutkimuksen rahoittamisessa. Unioni siirtyy viidennestä puiteohjelmasta eli rahoituskaudesta kuudenteen puiteohjelmaan, jonka budjetti neljäksi vuodeksi on 17,5 miljardia euroa.
Summa voi kuulostaa pieneltä EU:n maatalousbudjettiin verrattuna, mutta tutkimus on silti EU:n kolmanneksi suurin budjettikohta maataloustukien ja rakennerahastojen jälkeen.
Perinteisesti EU:n rahoittamassa tutkimuksessa on etsitty nopeasti kaupallistettavia tuloksia, jotta yritykset menestyisivät entistä paremmin kilpailussa Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Jatkossa rahoitus on aiempaa pitkäjänteisempää. Rahaa voidaan antaa jopa perustutkimukseen. Monen vuoden suurprojekteissa ehditään aloittaa alkutekijöistä ja toivon mukaan lopettaa silti tuotekehitykseen.
Samalla tieteestä ja tekniikasta etsitään yhä innokkaammin ratkaisua ongelmaan kuin ongelmaan. Jos hyvin käy, EU-rahalla parannetaan BSE-testausta ja lentoturvallisuutta, kehitetään autoihin jalankulkijoista varoittavat turvalaitteet, torjutaan tulvia ja ruokamyrkytyksiä, tuotetaan halvempaa aurinkoenergiaa ja keksitään tehokas aids-rokote.
Kaikkia näitä hankkeita on jo rahoitettu 5. puiteohjelmasta, ja samaan suuntaan aiotaan jatkaa. Uudessa puiteohjelmassa on seitsemän painepistealuetta: biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia, tietoyhteiskunnan teknologiat, nanoteknologia ja älykkäät materiaalit, ilmailu ja avaruus, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus, kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit sekä kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa.
Näiden lisäksi luvataan rahoittaa uraauurtavia tieteellisiä keksintöjä sekä pk-yritysten hyväksi tehtävää tutkimusta alasta riippumatta. Myös tutkijavaihtoon on luvassa entistä enemmän apua.
Nykyisten EU-maiden lisäksi myös hakijamaiden yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset kilpailevat tutkimushankkeisiin osallistumisesta.
Tutkimusta integroidaan
EU:n rahoittamat tutkimushankkeet yritetään myös kytkeä aiempaa paremmin kunkin maan kansalliseen tiedepolitiikkaan. Toiveissa häämöttää yhtenäinen eurooppalainen tutkimusalue eli European Research Area, ERA.
EU-maiden johtajat sopivat tutkimusalueen luomisesta jo 2000. Taustalla on huoli sirpaleisen Euroopan kilpailukyvystä. Jos tieteenteossa alettaisiin puhaltaa yhteen hiileen, ns. kriittinen massa kasvaisi ja samalla rahalla saataisiin ehkä enemmän tulosta.
Unionin yhteiset tutkimusrahat eivät riitä tutkimuksen integroimiseen, sillä 95 prosenttia Euroopan tutkimusvaroista käytetään jäsenmaiden sisäisessä tutkimustoiminnassa. Niinpä jäsenmaat koetetaan houkutella tekemään yhteistyötä suoraan keskenään, milläpä muullakaan keinolla kuin lupaamalla siihen tukea EU:n tutkimusrahoista.