EU tehostaa terrorisminvastaisia toimiaan nimittämällä terrorisminvastaisen toiminnan koordinaattorin vielä tämän vuoden kuluessa.
Asia oli esillä EU:n oikeus- ja sisäministerien neuvostossa Brysselissä tiistaina, ja keskustelua on määrä jatkaa heti lokakuun alussa Portugalin epävirallisessa kokouksessa, jossa nimitys tuskin vielä toteutuu.
Sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) mukaan mitään nimiä ei ole vielä virallisesti ollut esillä, mutta virkaan on joidenkin lähteiden mukaan veikattu belgialaista Gilles de Kerchove d´Ousselghemia.
Koordinaattorin virka perustettiin pikaisesti 2004 Madridin pommi-iskujen jälkeen, mutta paikka on ollut avoin tämän vuoden maaliskuusta lähtien, jolloin postia hoitanut hollantilainen Gijs de Vries irtisanoutui henkilökohtaisiin syihin vedoten.
Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö viran olla poliittinen vai toiminnallinen, mikä taas Holmlundin mukaan riippuu koordinaattorin toimenkuvasta ja valtuuksista. Poliittinen rooli olisi selkeämpi.
"Jos yllättäen tapahtuu jotain, nousee heti kysymys, miksi paikka on yhä täyttämättä", Holmlund sanoi.
Käytännössä virassa on kuitenkin kysymys henkilöstä, joka pitää langat käsissään, "EU:n puhelinnumerosta", johon saa nopeasti yhteyden terrorismikysymyksissä.
Sisäministerit tähdensivät poliisiyhteistyön ja tietojenvaihdon tärkeyttä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Esimerkiksi dna-tietojen liikkumisella on iso merkitys rikoksen selvittelyssä. EU haluaa, että jäsenmailla olisi lupa kansallisten tiedostojen käyttöön, mikä nopeuttaisi huomattavasti rikostutkintaa unionin sisällä. Omaa eurooppalaista tietopankkia ei ole määrä perustaa.
Suomi olisi halunnut että puitepäätös koskee kaikkea tietosuojaa, mutta kompromissiehdotuksen mukaan vain rajanylittävä tiedonkulku sallitaan.
"Tämä on parempi kuin ei tietoturvaa lainkaan", oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) kertoi Brysselissä.
Braxin mukaan kolme vuoden päästä asia on uudelleen pöydällä, ja silloin Suomi pyrkii ajamaan tahtonsa asiassa läpi.
Suomi ajaa tiukasti myös vielä sopimukseen kuulumattomien ja Suomen rikoksentorjunnan kannalta tärkeiden naapuriensa Viron ja Ruotsin liittymistä järjestelmään.
EU-ministerit pohtivat myös vastatoimia Yhdysvaltain kaavailemille nettiviisumeille.
EU voisi vaatia yhdysvaltalaismatkustajilta myös biometristä passia tai jonkinlaista matkustuslupaa, mutta ehdotuksia tiistaina ei vielä tullut.
Yhdysvallat ottaa lähivuosina sähköisen ennakkolupajärjestelmän käyttöön.
Internetissä toimiva, maksullinen käytäntö koskee Suomen kaltaisia maita, joiden kansalaisilta Yhdysvallat ei vaadi viisumia.
Komissio ottaa kantaa jatkotoimiin vasta ensi vuoden kesäkuussa.