Irakin kriisin rauhanomaista ratkaisua ajavien EU-maiden ulkoministerit yrittivät vielä etsiä keinoja voimatoimien välttämiseksi saapuessaan Brysselin ulkoministerikokoukseen tiistaina. Ministerien varsinainen tehtävä oli valmistella torstaina alkavaa huippukokousta, jonka asialistaa jo jouduttiin muuttamaan mahdollisen sodan syttymisen vuoksi.
YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvien Ranskan, Saksan ja Espanjan ulkoministerit saapuivat paikalle vasta illalliselle, jolloin Irakin tilannetta käsiteltiin. Britannian Jack Straw ei kotimaan kireän tilanteen vuoksi saapunut kokoukseen lainkaan.
Jäsenmaat ovat jakaantuneet selvästi kahteen leiriin, mutta osa maista on myös selvästi välttänyt ottamasta osaa vastakkaisten leirien väliseen sananvaihtoon.
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer korosti saapuessaan, että yhteinen linja olisi uudelleen löydettävä."Olemme nyt traagisessa tilanteessa vain vähän ennen mahdollisen sodan alkamista." Fischerin mukaan ponnisteluja oli edelleen jatkettava.
"Saddam Hussein on diktaattori ja julma tyranni, mutta asiat on ratkaistava rauhanomaisesti asetarkastuksilla. Aseriisunta on se sisältö, mistä tässä on kysymys, ei hallituksen vaihdos voimatoimin", Fischer sanoi.
EU:n ulkoministerikokouksesta hänen oli määrä jatkaa suoraan New Yorkiin YK:n turvallisuusneuvoston kokoukseen, jossa käsitellään asetarkastajien johtajan Hans Blixin raporttia.
Yhteisen ratkaisun
puolesta taisteltava
EU:n puheenjohtajamaa Kreikan ulkoministeri George Papandreou sanoi tiistaina, että rauhanomaisen ratkaisun puolesta on taisteltava. "Myös tällä viimeisellä hetkellä meidän täytyy panna toimeen kaikki diplomaattiset keinot."
Papandreoun mukaan EU on äärimmäisen huolestunut irakilaisten hyvinvoinnista. Hän myönsi, että EU-maat ovat edelleen jakaantuneet asiassa ja kehotti etsimään yhteisen tien eteenpäin.
EU:n ulkopolitiikan edustaja Javier Solan tunnusti, että diplomaattisissa pyrkimyksissä on luultavasti epäonnistuttu, ja myönsi turhautumisensa.
Javier Solana sanoi, että kaikki mahdollinen tehdään viimeisille minuuteille asti sodan välttämiseksi.
"Jos sota tulee, on tehtävä kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi viattomille ihmisille", Solana sanoi. Hän vaati, että yksimielisyys on palautettava ja ryhdyttävä rakentamaan uudelleen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Solana korosti, että tässä kokouksessa vahvistettiin EU:n yhteisen rauhanturvaoperaation aloittaminen Makedoniassa. Hän ei suostunut arvioimaan, onko sota oikeutettu. Siitä ei hänen mielestään asiassa ole kysymys.
Tuomioja ei pidää
sotaa väistämättömänä
"Toistaiseksi mikään ei ole antanut oikeutusta voimatoimille, vaikka asetarkastajien raporteissa on kritisoitu Irakia. Hyökkäys ilman YK:n lupaa ei ole hyväksyttävissä. EU:ssa ollaan sitä mieltä, että hallituksen vaihdos ei ole legitiimi syy sotatoimien aloittamiselle", ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi saapuessaan kokoukseen.
Tuomiojan mukaan Saddam Husseinin olisi ollut aikaa sitten erottava, ei yksin Irakin kansan vuoksi, mutta se ei voi olla sodan oikeutus. Tuomioja arvioi, ettei sota väistämätön, vaan diplomaattisia yrityksiä on jatkettava.
Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohtalosta Tuomioja totesi, että sitä on katsottava kun pöly on laskeutunut. Hän ei uskonut, että jäsenmaiden kannanotoissa olisi tapahtunut mitään muutosta, vaikka tilanne oli kiristynyt.
Ruotsin ulkoministeri Anne Lindh totesi, että mahdollinen sota on kansainvälistä oikeutta vastaan ilman YK:n hyväksyntää. Lindh arvioi, että tässä vaiheessa on enää vaikea löytää mitään, mikä estäisi sodan, kun on nähty, kuinka suuret jäsenmaiden kannanottojen erot ovat.
"Tämä on vakava takaisku yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle", Lindh sanoi.