Ydinvoiman kannatus on Euroopan unionissa tällä hetkellä voimakkaampaa kuin koskaan. Valtaosa jäsenmaista tukee ydinenergiaa. EU:n itälaajentumisen myötä myös yleinen tuki kiistellylle energiamuodolle Euroopan parlamentissa on kasvanut.
EU-komission kollegiossa ydinvoimalle on enemmän tukea kuin poliittiset päätökset antavat ymmärtää. Myös komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson energiapoliittiset kannanotot ovat olleet ydinvoimamyönteisiä.
Vain kolme jäsentä, ulkosuhteista vastaava itävaltalaiskomissaari Benita Ferrero-Waldner, kreikkalainen ympäristökomissaari Stavros Dimas ja ruotsalainen institutionaalisista suhteista ja viestintästrategiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Margot Wallström vastustavat julkisesti ydinvoimaa.
Vaikka energialobbarit puhuvatkin jo ydinvoiman renessanssista, komissio ei ole sisällyttämässä energiamuotoa EU:n keinovalikoimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun se esittelee ympäristötavoitteensa yksityiskohdat keskiviikkona Brysselissä.
Tarkoituksena on etsiä muita keinoja päästöjen vähentämiseksi. EU-maat päättivät viime keväänä, että uusiutuvan energian osuus nostetaan viidennekseen koko energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteita pidetään kuitenkin epärealistisina.
"Ydinvoima ei yksin ratkaise ongelmaa mutta on osa ratkaisua. Yhteinen tarkoitus on kuitenkin vähentää päästöjä. Ydinvoiman avulla voidaan vuoteen 2020 mennessä pysyä päästöjen osalta siinä tasossa kuin tällä hetkellä", EU:ssa ydinenergian edunvalvojan Foratomin koordinointijohtaja Sami Tulonen perusteli tiistaina Brysselissä.
Usea EU:n jäsenmaa onkin alkanut suhtautua ydinvoimaan myönteisesti, koska se ei tuota hiilidioksidipäästöjä.
"Keskeinen kysymys on, millä tavalla vähentää päästöjä, olla kilpailukykyisempi ja vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta", Tulonen sanoi.
Suomi ei ole yksin keskustelemassa ydinvoiman lisärakentamisesta, vaan useita investointipäätöksiä on muissakin EU-maissa jo tehty.
Esimerkiksi Britannia päätti hiljattain rakentaa lisää ydinvoimaloita. Päätökset lisäydinvoimasta ovat tehneet myös muiden muassa Ranska, Latvia, Romania, Bulgaria ja Slovakia.
Lisäksi Saksan ja Ruotsin uskotaan pyörtävänsä päätöksiään ydinvoimasta luopumisesta. Tulosen mukaan vuodesta 1981 lähtien, jolloin Ruotsi päätti luopua ydinvoimasta, maa on lisännyt ydinvoiman tuotantoa 300 prosenttia.
Myös Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa on monia ydinvoimahankkeita vireillä. "Todellinen renessanssi EU:ssa kuitenkin riippuu Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta", Tulonen uskoo.
Ranskan odotetaan markkinoivan ydinvoimaa voimallisesti, kun se on heinäkuusta alkaen EU:n puheenjohtajamaa.
Ranska aikoo esittää konkreettisia aloitteita etenkin ydinturvallisuuden ja -jätehuollon osalta.
Ydinvoiman osuus kaikesta energiasta on EU:ssa nyt noin 15 prosenttia. Suurin osa, 15 kaikkiaan 27 jäsenestä käyttää ydinvoimaa
Ydinvoiman rooli vakaana ja ennustettavissa olevana energialähteenä on Tulosen mielestä ymmärretty, kun riippuvuus energiatuonnissa ja ilmastonmuutos ovat EU:ssa yhä kasvava ongelma.
"Jos ydinvoima yhtäkkiä korvattaisiin muilla käytössä olevilla energiamuodoilla, se toisi 720 miljoonan tonnin lisäpäästöt. Saman verran päästöjä aiheuttaa koko Euroopan autokanta", Tulonen laskeskeli.