Kiina ja Intia ovat saaneet tarkkailijamaan aseman Arktisessa neuvostossa. Pysyvän tarkkailijan aseman saivat myös Etelä-Korea, Italia, Japani ja Singapore. Asiasta päätettiin neuvoston ministerikokouksessa Ruotsin Kiirunassa.
Tarkkailijan asemaa hakenut EU joutuu sen sijaan odottamaan muutaman kuukauden. Ennen hyväksyntää EU:n on täytettävä tiettyjä neuvoston asettamia ehtoja.
Diplomaattien mukaan erityisesti Kanada vastusti EU:n tarkkailija-asemaa, koska EU on kieltänyt hylkeestä tehtyjen tuotteiden myymisen alueellaan.
Alkuperäiskansat sanovat olevansa riippuvaisia hylkeenpyynnistä elinkeinonaan.
Tarkkailijalla on oikeus olla läsnä kokouksissa sekä ehdottaa ja rahoittaa ratkaisuja.
Neuvoston päätavoitteena on lisätä yhteistyötä Arktisen alueen ympäristökysymyksissä. Pohjoinen napa-alue kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita sen luonnonvarojen ja uusien laivareittien takia.
Neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Lisäksi neuvostoon kuuluu kuusi alkuperäiskansoja edustavaa järjestöä.