Euroopan unionin ja 10 tulevan jäsenmaan ulkoministerit olivat perjantaina varovaisen toiveikkaita Lähi-idän tilanteesta, mutta ihmeitä tällä viikolla julkistetulta rauhansuunnitelmalta ei odoteta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) muistutti, että vastaavassa tilanteessa on oltu aiemminkin.
"Keskustelussa ei vallinnut yletön optimismi. Muistettiin hyvin, että monet aikaisemmat suunnitelmat ovat olleet hyviä, mutta mitään ei ole tapahtunut", Tuomioja sanoi Rhodoksella.
"Osapuolet ovat edelleen kaukana toisistaan. Luottamusta ei varmasti ole puolin ja toisin. Sen sijaan ääriliikkeitä ja -aineksia on", hän jatkoi.
Myös tiekartaksi kutsutun suunnitelman julkistamista seurasi konflikti, kun Israelin iskussa Gazan alueelle kuoli ainakin 12 palestiinalaista. Tuomioja toivoi molemmilta osapuolilta malttia.
"Palestiinalaishallintoa pitää nyt vaatia ja myös tukea, että se pystyy tehokkaasti estämään terrori-iskut. Mutta koko ajan on myös vaadittava Israelilta pidättyvyyttä voimankäytössä. Siirtokuntien tosiasiassa jatkuvan laajentumisen pitäisi pysähtyä välittömästi", Tuomioja sanoi.
Pelisäännöt tarpeen
Irakin sodan jälkeen
Lähi-itä on EU:n ministerikokousten kestoaihe. Tuomiojan mukaan Rhodoksen epävirallinen kokous oli ensimmäinen kerta noin kolmeen vuoteen, kun rauhansuunnitelma antaa hieman enemmän syytä optimismiin.
EU:n, Venäjän, YK:n ja Yhdysvaltain laatimassa suunnitelmassa jokaisen rooli on Tuomiojan mukaan tärkeä, vaikka amerikkalaisilla on suurin vaikutusvalta Israelin politiikkaan.
"Siellä Euroopan unionista ei pidetä tällä hetkellä, mutta EU:n rooli kuitenkin ymmärretään prosessissa", Tuomioja arvioi.
Kreikan ulkoministeri George Papandreou vaati Rhodoksella, että Euroopan unioni määrittelee selkeästi suhtautumisensa joukkotuhoaseisiin ja terrorismiin. Sen jälkeen yhteisestä näkemyksestä voitaisiin keskustella Yhdysvaltain johdon kanssa.
Papandreou katsoo, että pelisäännöt ovat tarpeet Irakin sodan jälkeisessä tilanteessa.
"EU:n on kehitettävä oma strateginen ajattelunsa, vain sillä tavalla voimme edistää kanssakäymistä Yhdysvaltain kanssa tasaveroisena kumppanina", Papandreou sanoi perjantaina.
Papandreou toivoi yhteistä linjausta, joka voitaisiin tuoda juhannuksena Thessalonikin EU-huippukokouksen pöytään.
"Sitten pääministeri Kostas Simitis voisi ottaa asian esille Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa Washingtonissa", hän totesi Rhodoksella.
Irakin osalta Papandreoun mukaan EU haluaa luoda katsauksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja mitä tavoitteita unioni haluaa jatkossa painottaa. Suhtautumisessa Irakiin tulee Papandreoun mukaan olemaan EU:ssa "aina osin erimielisyyksiä".
"Emme halua paneutua vain Irakiin, koska se on osa laajempaa kokonaisuutta. Tämä liittyy myös Iraniin, Syyriaan ja Palestiinan konfliktiin", Papandreou totesi.
Puolustusesitys pohdittavaksi
Ranskan ja Saksan johdolla laadittu aloite eurooppalaisen puolustuksen tiivistämisestä nousee esille EU-maiden kesken, kun ulkoministerit tapaavat viikonvaihteessa Rhodoksella.
Neljä EU-maata esitti alkuviikosta puolustuksen tiivistämistä. Aloitteen ytimenä on Brysseliin kaavailtu sotilasoperaatioiden suunnittelu- ja johtoelin. Se vastaisi Naton Euroopan joukkojen komentokeskusta.
Ehdotuksen takana ovat myös Belgia ja Luxemburg. Ne haluavat esitellä aloitetta muille maille ensimmäistä kertaa Rhodoksella. Puheenjohtajamaa Kreikka on ilmaissut tukevansa hanketta.
Ulkoministeri Tuomiojan mukaan Suomella ei ole halukkuutta sellaiseen yhteistyöhön, jolla aiotaan heikentää Natoa.
EU opetteli 25 maan todellisuutta
Euroopan unionin laajentumisen nurja puoli näyttäytyi ensi kertaa käytännössä, kun 25 maan ulkoministerit pohtivat yhdessä ajankohtaisia asioita Rhodoksella. Tuomiojan mukaan osallistujien määrä vaikuttaa kokousten luonteeseen.
"Jotain korvaamatonta menetetään sillä, ettei voida enää olla ihan niin läheisesti yhdessä ja puhua suoraan toisille. Siihen 25:n joukko on vähän liian iso, vaikka mahtuukin saman pöydän ääreen", Tuomioja sanoi.
Tuomioja totesi, että EU-kokoukset pitkittyvät lisääntyneen puhujien määrän takia. Hänen mukaansa unionin on siksi pystyttävä muuttamaan työtapojaan, että päätöksenteko isommalla joukolla toimii.
"On keskityttävä selvemmin asioihin ja valmisteltava ne paremmin", hän sanoo.
Itä- ja Keski-Euroopan kymmene valtiota voivat olla mukana kokouksissa, koska ne allekirjoittivat huhtikuun puolivälissä unionin liittymissopimuksen. Uudet maat tulevat virallisesti jäseniksi vasta vuoden kuluttua, mutta niillä on osallistumis- ja puheoikeus.