EU-vaalien ennakkoäänestys on sujunut laiskasti. Vielä tänään on tosin mahdollisuus korjata äänestysprosenttia, joka näyttää jäävän edellisvaaleja alhaisemmaksi.
Jos ennakkoäänestyksestä on tehtävissä johtopäätöksiä lopullisesta äänestysaktiivisuudesta tulevan sunnuntain varsinaisena vaalipäivänä, näyttää siltä, että nukkuvien puolue kerää tälläkin kertaa suurimman potin.
Vain vuoden 1996 vaaleissa enemmistö suomalaisista äänesti EU-vaaleissa. Sen jälkeen äänestysprosentti on ollut alle 50; viime vaaleissa se jäi 40:n tuntumaan.
Luvut osoittavat joko sen, että ihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä tai sen, etteivät he usko voivansa vaikuttaa asioihin äänestämällä. Demokratian oikeutuksen kannalta on vaarallista, jos kansalaiset menettävät uskonsa järjestelmän toimivuuteen.
Kun ottaa huomioon ehdokasasettelun ja Euroopan tämänhetkisen tilanteen, luulisi niiden jos minkään saavan ihmiset äänestämään vaaleissa.
Puolueet ovat ladanneet ehdokasasetteluun selvästi enemmän kuin aikaisemmissa vaaleissa. Listoilla on puolueiden miltei kovinta kaartia: useita ministereitä, entisiä ministereitä ja koko joukko kansanedustajia. Julkkisehdokkaita saa hakemalla hakea toisin kuin aikaisemmissa vaaleissa.
Euroopan tilanne on monella tavalla haastava. Ukrainan kriisi on tuonut sotilaallisen voimankäytön lähemmäs jokaista eurooppalaista kuin kertaakaan sitten kylmän sodan päättymisen. Koko maanosaa on pitkään ravisuttanut talouskriisi, jota ei ole vielä voitettu.
Ilmeisesti EU-vaalien kannalta oleellisin kysymys liittyy siihen, miten kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa vaalien kautta.
Tosiasia on tietysti se, että Suomi saa vain 13 edustajaa 751-jäseniseen parlamenttiin. Kun Suomen edustajatkin jakautuvat eri poliittisiin ryhmittymiin, monet saattavat ajatella, ettei siellä yksi edustaja paljon paina saati yksi ääni vaaleissa.
EU-järjestelmä näyttäytyy kansalaisille monimutkaisena ja byrokraattisena. Sellainen se toki on. Edes kaikki eurovaaliehdokkaat eivät tiedä, miten järjestelmä toimii ja miten siinä voidaan vaikuttaa.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että eurovaalikentillä puhutaankin kaikesta maan ja taivaan välillä. Niin sanotusti puurot ja vellit menevät pahasti sekaisin.
Vaalikampanjoinnissa puhutaan enemmän kaikesta muusta kuin itse EU:sta. Se saattaa tuntua hullummalta kuin se onkaan. Nimittäin kysymys näissäkin vaaleissa on pitkälti arvovalinnoista.
Euroopan unionin merkitystä ei vielä parin EU:ssä vietetyn vuosikymmenen jälkeen ymmärretä Suomessa. EU vaikuttaa yhä enemmän jokaisen elämään.
Jo yksistään Suomen talous on tiukasti sidoksissa EU-alueeseen niin kuin on nähty meneillään olevan taantuman aikana. Jos EU:lla menee hyvin, myös Suomi pärjää hyvin. Sama koskee turvallisuuspolitiikkaa. Jos EU on vaaran vyöhykkeellä, Suomi on siinä osana EU:ta.
Pääkirjoitus