Euroopan unionin slangissa on alkanut yhä tiheämmin esiintyä lyhenne PRY, englanniksi PESCO. PRY on yhtä kuin pysyvä rakenteellinen yhteistyö. Tavis ei tule vielä siitäkään hullua hurskaammaksi.
Lyhenne on vilahdellut vauhtiin päässeissä presidentinvaalikeskusteluissa. Samassa yhteydessä on puhuttu myös Lissabonin sopimuksesta sekä sen artikloista 42 ja 46.
Asia alkaa avautua, kun sanoo, että kysymys on Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja etenkin siitä, velvoittavatko lyhenteet ja pykälät jäsenvaltiot antamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle hädän hetkellä apua.
Tämä kysymys porautuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyiseen ydinkysymykseen: ovatko EU-sitoumukset niin tiiviitä, että Suomi saisi tarvittaessa apua vai ovatko ne niin löysiä ja epämääräisiä, että ainoa todellinen vaihtoehto olisi Nato-jäsenyys?
Kaikesta huolimatta sitoumukset ovat epämääräisyydessäänkin tyhjää parempia. Suomen turvallisuus olisi ilman niitä paljon enemmän pelkästään oman puolustuskyvyn varassa.
Lisäksi Suomi on solminut kahdenkeskisiä puolustusta koskevia siteitä Yhdysvaltain, Britannian, Saksan ja Ruotsin kanssa. Ja vielä lisää: Suomi ja Ruotsi tekevät Naton kanssa ”laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyötä” eli ovat vielä lähempänä Natoa kuin muut kumppanimaat.
Suomi saisi turvatakuut vain liittymällä Natoon. Rakenteellinen yhteistyö ja Lissabonin sopimus eivät niitä anna, mutta Suomessa toivotaan, että niiden avulla Suomi ei jäisi kriisissä yksin.
Koska konkreettinen EU-puolustusyhteistyö on vasta alkuvaiheissaan ja koska EU:n solidaarisuuslausekkeen painoarvoa ei ole testattu, sinänsä onneksi, todella vakavassa kriisissä, Suomella ei ole varmuutta siitä, missä määrin avun saantiin voi luottaa.
Presidentinvaalikeskusteluissa on väitelty, tulisiko EU-kumppaneilta apua kuin apteekin hyllyltä vai ei. Naton ulkopuolella pysymistä kannattavat vakuuttelevat, että apua tulee. Nato-jäsenyyttä ainoana kannattava Nils Torvalds (r.) taas katsoo, ettei näin ole ja että Suomessa pitäisi luopua EU-avun varaan tuudittautuvista päiväunista.
Asian sekavuutta kuvastaa se, että EU:n omien paperien mukaan PRY:n puitteissa annetut sitoumukset ovat jäsenmaita sitovia. Seuraavassa lauseessa sanotaan kuitenkin, että osallistuminen on vapaaehtoista ja että päätöksenteko pysyy osallistuvien valtioiden käsissä. Siis mitä?
Suomi tekee numeroa siitä, että se sai PRY-päätökseen viittauksen Lissabonin sopimukseen. Sen mukaan EU-maat ovat velvoitettuja auttamaan aseellisen aggression kohteeksi joutunutta jäsenmaata ”kaikin niiden vallassa olevin keinoin”. Tämä voi tositilanteessa tarkoittaa paljon, vähän tai ei mitään.
Suomen Nato-keskustelun kummallisuus on se, että vaikkei jäsenyydellä ole paljon kannatusta, sitäkin enemmän kinataan siitä, pitäisikö asiasta järjestää kansanäänestys vai ei. Väittelyllä ei ole asiallista merkitystä niin kauan kuin edes esitystä liittymisestä ei ole. Tietysti on sinänsä helpompi keskustella aidan seipäästä (kansanäänestyksestä) kuin itse aidasta (jäsenyydestä).
Ruotsissa jäsenyyden kannatus on nyt paljon suurempi kuin Suomessa. Ei ole kauan siitä, kun kannatukset olivat toisin päin.
Muutos johtunee siitä, että Itämeren alueen kohonnut jännitys on järkyttänyt syvässä rauhan tilassa pitkään uinunutta Ruotsia aivan toisella tavalla kuin Suomea. Suomalaiset ovat näemmä tottuneet jo jännityksen kiristymiseen ja pitävät Venäjää nyt aiempaa pienempänä uhkana. Samaan viittaa Nato-kannatuksen putoaminen noin viidennekseen.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi perjantaina Helsingin Sanomissa sopineensa ruotsalaiskollegansa Stefan Löfvenin kanssa kädenpuristuksella, ettei Ruotsi livahda Natoon Suomelle ilmoittamatta.
Ruotsissa pidetään syyskuussa valtiopäivävaalit. Niiden jälkeen Löfven ei enää välttämättä ole pääministeri eikä hänen seuraajansa välttämättä pidä kiinni edeltäjänsä kädenpuristuksesta.
Ruotsi devalvoi aikoinaan kruunuaan Suomea informoimatta ja oli vähällä tehdä saman tempun hakiessaan EU-jäsenyyttä.
Siksi en menisi vannomaan, ettei Suomi voisi tulla yllätetyksi housut kintuissa myös Nato-kysymyksessä.