EU:n komissio on tehnyt heinäkuun lopussa periaatelinjauksen, jonka mukaan se voi tukea rakennerahastoistaan myös sähköistä viestintää. Käytännössä se tarkoittaa ensimmäistä kertaa julkista tukea laajakaistaverkoille, joita puhelinoperaattorit rakentavat ja ylläpitävät. Laajakaistaverkot tarjoavat erittäin nopean tiedonsiirron.
Suomessa valtio on ottanut, toisin kuin Ruotsissa, periaatekannan, että se ei tue laajakaistaverkkojen rakentamista julkisista varoista, vaan se on operaattorien tehtävä ja operaattorit voivat laskuttaa asiakkaita.
Kaupungeissa laajakaistaverkot eivät ole ongelma, koska siellä on tarpeeksi kysyntää verkoille ja ne voidaan vetää joka taloon.
Ongelma on harvaan asutulla maaseudulla, jonne valokaapelin vetäminen muutamaan talouteen maksaa operaattoreiden mielestä liian paljon.
Laajakaistan runkoverkkoa eli Suomessa lähinnä valokaapelia ei nyt ole vedetty edes kaikkiin kuntiin. Isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa operaattorit sen sijaan tarjoavat laajakaistaliittymää noin 50-60 euron kiinteällä kuukausimaksulla.
Verkkoa puuttuu etenkin pohjoisesta
Liikenne- ja viestintäministeriö on laskenut, että laajakaistaverkon rakentaminen kaikkiin kuntiin maksaisi vielä noin 30 miljoonaa euroa. Eniten laajakaistaverkkoa puuttuu Itä- ja Pohjois-Suomen kunnista.
Jos verkko rakennetaan pienimpiinkin taajamiin eli käytännössä maaseudulla kylätasolle, kustannukset nousevat lähes 170 miljoonaan euroon.
Verkon vetäminen Suomen jokaiseen kotiin ja yritykseen maksaisi peräti 3,5 miljardia euroa.
Ruotsissa valtio on varannut kahdeksan miljardia kruunua eli vajaa 900 miljoonaa euroa laajakaistaverkon rakentamiseen kaikkialle Ruotsiin. Summa on tarkoitus käyttää lähivuosien aikana.
EU:n liikenneministerit kokoontuvat syyskuussa epäviralliseen kokoukseen Italian Viterboon, jossa asiasta on tarkoitus päättää virallisesti ja julkistaa myös tarkemmat säännöt, kuinka sähköisen viestinnän tukea haetaan EU:sta.
Sähköisen viestinnän tuen tulee jakamaan Euroopan aluekehitysrahasto ERDF. Suomessa tukien käytännön jakaminen keskittyy TE-keskuksille.
Maaseudun kunnille uusi vetovoimatekijä
Uusi tuki on erityisen tärkeä maaseudun pienille kunnille ja kylille, joilla ei ole vielä laajakaistaverkkoa lainkaan tai verkko on hyvin puutteellinen.
Kunnat voivat muodostaa paikallisen operaattorin, yritysten ja vaikkapa tuottajayhdistyksen kanssa yhteenliittymän laajakaistaverkon rakentamiseksi kuntaan tai kylälle.
Yhteenliittymä voi EU:n uuden linjauksen mukaisesti saada investointiinsa Brysselistä jopa 50 prosentin tuen. Silloin laajakaistaverkkojen rakentaminen kiihtynee.
Kun kuntaan on laajakaistaverkon ansiosta yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin Ouluun tai Helsinkiin, yritys voi sijaita myös haja-asutusalueella, pienessäkin kunnassa missä tahansa Suomessa. Kunnat, joissa on osaavaa työvoimaa, voivat pian houkutella laajakaistayhteyksillä yrityksiä alueelleen.
Pienissä kylissä asuville laajakaistaverkko tarjoaa tasavertaiset mahdollisuudet kaupunkilaisten kanssa etäopiskeluun ja
-työntekoon.
EU haluaa vauhdittaa laajakaistaverkkojen rakentamista myös siksi, koska kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen eli umtsin eteenpäinmeno on jäänyt hyvin vaisuksi.
Oulun Puhelin voi lähteä mukaan
Brysselissä uskotaan, että laajakaistaverkot ovat hyvä perusinvestointi ja verkot pitää saattaa kaikkien EU-kansalaisten ulottuville.
Laajakaista tuo vasta erittäin nopeat tietoliikenneyhteydet yritysten ja kansalaisten ulottuville. Sen lisäksi tarvitaan tietokone verkkoon pääsemiseksi ja taitoa käyttää tietokonetta.
Oulun Puhelimen toimitusjohtaja Risto Siivola suhtautuu myönteisesti EU.n uuteen linjaukseen sähköisen viestinnän tukemisessa.
"Jos EU lähtee osaltaan rahoittamaan laajakaistaverkkojen rakentamista, se on luonnollisesti hyvä asia. Se ei saa kuitenkaan vääristää operaattoreiden välistä kilpailua, vaan kaikkien operaattoreiden pitää olla samalla lähtöviivalla verkkojen rakentamisessa", painottaa Siivola.
Pohjois-Suomessa ruotsalais-suomalainen Telia-Sonera on erittäin vahva kilpailija yksityisten puhelinoperaattoreiden kuten Oulun Puhelimen kanssa.
"Meillä on televerkkojen rakentamisen ja hoidon tietotaitoa. Jos saamme esimerkiksi kuntatasolle yhteenliittymiä laajakaistaverkon rakentamiseksi, niin luonnollisesti Oulun Puhelin haluaa olla mukana sellaisissa hankkeissa. Laajakaistaverkko on hyvä asia haja-asutusalueiden asukkaille. Pelkällä laajakaistayhteydellä ei maailmaa kuitenkaan paranneta, vaan siihen tarvitaan myös tietokoneet, taito käyttää niitä sekä riittävät erityispalvelut", muistuttaa Siivola.
Hän uskoo, että EU:n tukemista laajakaistaverkoista tulee avoimia verkkoja kaikille operaattoreille.