EU alkaa nostaa il­mas­to­pääs­tö­jen poh­ja­mu­tiin va­lah­ta­nut­ta hintaa

EU ryhtyy korjaamaan päästökauppaa vähentämällä markkinoille jaettavien päästöoikeuksien määrää.

Päästökauppa on lakannut ohjaamasta taloutta vähäpäästöiseen suuntaan, koska markkinoilla on kahden miljardin hiilidioksiditonnin verran liikaa päästöoikeuksia.
Päästökauppa on lakannut ohjaamasta taloutta vähäpäästöiseen suuntaan, koska markkinoilla on kahden miljardin hiilidioksiditonnin verran liikaa päästöoikeuksia.
Kuva: Maikkola Tapio

EU ryhtyy korjaamaan päästökauppaa vähentämällä markkinoille jaettavien päästöoikeuksien määrää. Asia varmistui käytännössä tiistaina, kun Euroopan parlamentti hyväksyi asian kuukausien poliittisen kiistelyn jälkeen äänin 385–284.

Päästökauppa on lakannut ohjaamasta taloutta vähäpäästöiseen suuntaan, koska markkinoilla on kahden miljardin hiilidioksiditonnin verran liikaa päästöoikeuksia. Se on romauttanut päästöoikeuksien hinnan 4–5 euroon, kun tutkijoiden mukaan hinnan tulisi olla 20–30 euroa.

Europarlamentin hyväksymän suunnitelman mukaan 900 miljoonan tonnin päästöoikeudet jäädytetään ja jaetaan markkinoille vasta vuoden 2020 lähettyvillä.

– Tämä on positiivinen signaali markkinoille siitä, että ongelmalle ollaan tekemässä jotain. Mutta ei tämä varmaankaan vielä olennaisesti muuta päästöoikeuksien hintatasoa, sanoo Fortumin kestävän kehityksen päällikkö Kari Kankaanpää.

Ylijäämään monta syytä

Fortumin kaltaiset vähäpäästöistä ydin- ja vesivoimaa tuottavat yhtiöt hyötyvät, kun päästöoikeuksien hinta nousee.

– Päästökauppa ei tällä hetkellä kannusta tekemään niitä välttämättömiä investointeja, joilla saavutettaisiin tarvittavia päästövähennyksiä tulevina vuosikymmeninä, Kankaanpää sanoo.

Päästöoikeuksien ylijäämään on monia syitä. Niitä on alusta alkaen jaettu teollisuudelle varsin avokätisesti. Vuosia jatkuneen matalasuhdanteen takia kysyntä jäi kuitenkin paljon odotettua vähemmäksi.

EU-maat ovat myös sotkeneet päästökauppaa omilla ratkaisuillaan. Monet maat ovat ottaneet käyttöön erilaisia kansallisia tukia vähäpäästöiselle energiantuotannolle. Esimerkiksi Suomessa tuulivoimaa tuetaan syöttötariffilla. Teollisuuden mielestä päällekkäiset poliittiset ohjauskeinot ovat nakertaneet päästökaupan asemaa talouden ohjauskeinona.

Korjaaminen vaatii rakenteellisia uudistuksia

Kankaanpään mukaan päästökaupan pysyvä korjaaminen vaatii rakenteellisia uudistuksia, joita EU-komissio onkin nostanut keskusteluun.

Yksi keskeinen kysymys on EU:n päästövähennystavoite vuosille 2020–2030. Komissio avannee keskustelun tavoitteesta tammikuussa. Riittävän kova vähennystavoite lisäisi päästöoikeuksien kysyntää ja hintaa, mikä parantaisi päästökaupan toimivuutta.

Kankaanpään mukaan toinen vakavammassa valmistelussa oleva uudistus on niin kutsutun päästövähennyskertoimen kiristäminen. Tällä hetkellä se on 1,74. Se tarkoittaa, että markkinoille tulevien päästöoikeuksien määrää vähennetään 1,74 prosenttia vuosittain.

– Viime aikoina keskusteluun on noussut uutena asiana päästöoikeuksien tarjonnan hallintamekanismi, Kankaanpää lisää.

Ajatuksena on, että päästöoikeuksien hinta pidettäisiin toivotussa hintahaarukassa ennalta sovitulla mekanismilla, jotta poliittinen riski päästökauppaan kajoamisesta pienenisi.

Europarlamentin hyväksymä päästöoikeuksien jäädyttäminen vaatii vielä muodollisesti ministerineuvoston hyväksynnän. Neuvosto kokoontuu käsittelemään asiaa ensi viikolla.

Ilmoita asiavirheestä