Ulkoministeri Ilkka Kanerva on kovan paikan edessä: hän johtaa puhetta Etyjissä. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä vanha Etyk on ajautunut kriisiin. Tyytymättömin on Etykiä aikoinaan innokkaimmin ajaneen Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjä.
Lyhenne Etyk oli vuosikymmeniä sitten poliittista hunajaa suomalaisille. Presidentti Urho Kekkosen nimissä tehty aloite sai 35 valtiota koolle ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Kaikki huipentui heinäkuussa 1975 Helsingin Finlandia-talossa pidettyyn huippukokoukseen.
Vuosikymmeniä myöhemmin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen seuraaja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj saa aikaan lähinnä haukotuksia. Sen kokoukset noteerataan jos ylipäätään noteerataan pikku-uutisina. Huomio on siirtynyt Euroopan unioniin ja Natoon.
Ylenkatse on Etyjin siipien suojissa tapahtuvaan arkityön merkitykseen nähden itse asiassa epäreilua. 56-jäseniseksi kasvaneessa Etyjissä pidetään nykyään vähemmän komeita kokouksia ja pureudutaan enemmän todellisiin ongelmiin. Juuri tämän takia koko järjestö onkin ajautunut kriisiin.
Etyj on Suomen kannalta vuonna 2008 hyvinkin jännittävä kirjainyhdistelmä, sillä Suomi toimii koko vuoden järjestön puheenjohtajamaana. Käytännön vetovastuu kuuluu ulkoministeri Ilkka Kanervalle. Konkaripoliitikon pesti on vaativa, sillä EU-puheenjohtajakausilla työtaakka jakaantuu eri ministereille.
Etyjissä on viime aikoina nähty yhteenottoja paitsi Venäjän ja EU:n myös Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. On hyvinkin mahdollista, että kytevä kriisi räjähtää silmille Suomen vetovuoron aikana. Jopa kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi arvuutellun Kanervan jatkouran kannalta ei ole yksi ja sama, miten Etyj-tehtävä sujuu.
Kriisin syyt löytyvät Etyjin roolin muutoksesta. Ety-prosessin todellinen aloitteentekijä Neuvostoliitto haki siitä laillisuuden leimaa toisen maailmansodan tuloksena vedetyille rajoille. Länsileiri lähti mukaan vastahakoisesti ja nosti vastavetona neuvostoleirin ihmisoikeudet Etykin asialistalle. Euroopan ja Neuvostoliiton mullistus hajotti neuvostoleirin eli veti maton Moskovan alkuperäisen Etyk-idean alta.
Vahvistuva Venäjä ei salaile mitenkään sitä, että Etyj keskittyy sen mielestä aivan liikaa ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin.
Konkreettisia esimerkkejä voi lukea vaikkapa juuri joulun alla julki tulleesta raportista. Siihen on koottu Etyj-alueen ihmisoikeuksien puolustajia vastaan tehdyt ihmisoikeusrikkomukset. Leijonanosa niistä tehtiin joko Venäjällä tai yhä sen vaikutuspiirissä olevissa entisissä neuvostotasavalloissa.
Murhia, kidutusta, poliisin ja turvallisuusjoukkojen tekemiä pahoinpitelyjä, katoamisia, häirintää, pelottelua, kostotoimia perheenjäseniä vastaan, väärennettyjä todisteita... Esimerkiksi Uzbekistanissa vankileirin vartijat panivat yhden ihmisoikeusaktivistin pojan käsirautoihin ja hakkasivat hänet. Poika oli saanut isänsä toiminnan takia leirituomion "huliganismista". Vastaavanlaisia tapauksia on sivutolkulla. Venäjä on niissä valitettavan hyvin edustettuna.
Ihmisoikeuksien puolustamisen lisäksi Etyj herättää pahaa verta vaalitarkkailullaan. Venäjällä ja sen valtapiirin maissa on tuskin järjestetty moniakaan vaaleja, joiden rehellisyydestä Etyj ei olisi perustellusti löytänyt huomauttamista.
Venäjän silmätikku on Etyjin Varsovassa toimiva Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ODIHR. Venäjä pitää sitä Ukrainasta 2004 liikkeelle lähteneen oranssin vallankumouksen alullepanijana. Toimiston vaalitarkkailijat raportoivat, että ensin Venäjä-mielisen ehdokkaan voittamat presidentinvaalit olivat epärehelliset. Paikalla olleet IVY-tarkkailijat eivät havainneet laittomuuksia.
Joulukuun alussa ODIHR perui äskeisten duumanvaalien tarkkailun tykkänään sen jälkeen kun Venäjä oli rajoittanut tarkkailijoiden määrää. Venäjän ulkoministeriön edustaja kutsui äsken Kommersant-lehdessä ODIHR:n toimintaa "naurettavaksi". Venäjä voi leikata Etyj-rahoitustaan.
Kanervan urakka ei ole muutenkaan helppo. Ety-järjestö vetää paikallaan polkevia Moldovan, Georgian ja Vuoristo-Karabahin rauhanneuvotteluja. Venäjä ja Nato-maat vääntävät kättä Moldovassa ja Georgiassa olevista Venäjän joukoista. Erimielisyys kytkeytyy Euroopan tavanomaisia aseita koskevaan TAE-sopimukseen.
Etyjillä on iso rooli myös Kosovossa, jonka mahdollinen itsenäistyminen kiristäisi tilannetta myös useilla entisissä neuvostotasavalloissa olevilla venäläisalueilla. Jos Kosovo saa itsenäistyä, Venäjä alkanee vaatia samaa oikeutta myös näille omille suojattialueilleen.
Kun Kanervasta tuli ulkoministeri, hän sanoi päässeensä unelmapaikalleen. Unelman pahempi versio on tunnetusti painajainen.
***
Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta on nähty jo kaksi elokuva- ja lukemattomia teatteriversioita. Yle esitti juuri Linnan toisen klassikon, Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan perustuvan kaksiosaisen elokuvan. Trilogia kertoo Suomen historian sotavuosiakin synkemmistä sivuista. Mistä löytyisi elokuvaohjaaja, joka tekisi Pohjantähdestä uuden version?