Ukrainassa toimii satoja aseistamattomia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailijoita vaikeissa oloissa. Tarkkailijoiden turvallisuus on jatkuva huolenaihe, minkä lisäksi kummatkin konfliktin osapuolet rajoittavat tarkkailijoiden liikkumisvapautta.
- Meillä ei ole täydellistä kuvaa tilanteesta, koska meitä estetään saamasta sellaista. Me näemme vain jäävuoren huipun, myöntää tarkkailumission apulaisjohtaja Alexander Hug.
Hänen mukaansa objektiivinen tieto kuitenkin auttaa Etyjin jäsenvaltioita ja Minskin sopimuksen osapuolia hahmottamaan pääpiirteissään konfliktin tilaa. Muut voivat tehdä tiedoista myös johtopäätöksiä, mutta Etyj kertoo vain mitä se näkee - ei spekuloi.
- Meitä arvostellaan siitä, että emme syytä, mutta se ei ole meidän tehtävämme.
Tarkkailijoiden läsnäololla on Hugin mukaan monesti merkitystä myös pelotteena ja tilanteen rauhoittajana. Kaikki tietävät, että tarkkailijan havaitsemista asioista on seuraavana päivänä raportissa mustaa valkoisella kenen tahansa luettavana.
Yhteenottoja päivittäin
Etyjin Ukraina-tarkkailumission (Special Monitoring Mission to Ukraine, SMM) vahvuus on reilut tuhat henkeä. Varsinaisia tarkkailijoita on yli 650, joista lähes 600 Ukrainan itäosassa. Tarkkailijoita on yli 40 maasta, joukossa 25 suomalaisia.
Hugin mukaan taistelut Itä-Ukrainassa eivät ole tasaisesti kiihtymässä tai laantumassa vaan tilanne pikemminkin aaltoilee. Erona aiempiin vuosiin konfliktin jakolinja on vakiintunut kuluneen puolen vuoden aikana aloilleen, mutta samalla sotivat osapuolet ovat myös entistä lähempänä tosiaan.
- Aiemmin heidän välillään oli kilometrejä, nyt sitä on joissain paikoissa vain metrejä.
Konfliktialueella on myös raskaita aseita, joita siellä ei sopimusten mukaan pitäisi olla. Osapuolten välinen lyhyt välimatka aiheuttaa Hugin mukaan sen, että tilannetta on vaikea ennustaa: yhteenotto voi syntyä pienestäkin syystä ja levitä nopeasti.
- Yhtenäkään päivänä ei ole hiljaista, Hug sanoo.