Eturauhasen syövän syistä on saatu uutta tietoa. Professori Pirkko Vihko tutki ryhmänsä kanssa eturauhassyöpää solu- ja geenitasolla, ja löysi eturauhasen hapan fosfataasi- eli PAP-entsyymistä kalvomuodon, joka selvittää syöpää enemmän kuin aikaisemmin tunnettu erittyvä muoto.
Löydös osoittaa, että PAP-entsyymiin perustuvaa, Yhdysvalloissa kehitteillä olevaa eturauhassyövän immunovastehoitoa ei voi käyttää, koska entsyymiä on monissa elimissä ja tämä lisää sivuvaikutuksia.
"Tämä vaikuttaa lääkehoidon kehittämiseen siten, että tähän asti kehitettyä immunohoitoa tulee muuttaa. Nyt jo potilaskokeilussa olevista immunohoidoista on saatu yllättäviä sivuvaikutuksia. Meidän kalvoentsyymi selittää, mistä ne johtuvat", Pirkko Vihko kuvailee.
Yllätys ja uusia tutkimushaaroja
Vihkon ryhmän tutkimuksissa selvisi, että aggressiivisessa eturauhassyövässä sen syntymekanismiin vaikuttavan PAP-entsyymin toiminta häviää.
Viimeisimmät tiedot saatiin tutkimuksessa, jossa syövän syntymekanismia tutkittiin hiirillä. "Kun entsyymi poistettiin, hiirille kehittyi eturauhasen syöpä, mutta myös lihas- ja hermomuutoksia", Vihko toteaa.
Tulos paljasti, että entsyymin kalvomuotoa on myös muualla elimistössä. Se oli tutkijalle yllätys, joka toi eteen uusia tutkimushaaroja.
Syövän syntyyn solun sisällä vaikuttavat useat reitit, joista Vihko on keskittynyt solukalvoliikennettä ja solujen kasvua säätelevään PAP-entsyymiin. Yhdenkin reitin aukeaminen tutkijoille on enemmän kuin tärkeää, koska se voi paljastaa myös muiden sairauksien perustan.
Näin kävi myös PAP-entsyymin kohdalla, jonka toimintamekanismeista saatu uusi tieto mahdollistaa diagnosointimenetelmien ja hoitojen kehittämisen paitsi eturauhassyöpään, myös joihinkin lihas- ja hermosairauksiin.
Uusien tulosten valossa tutkija joutuu välillä palaamaan menneeseen. 1980-luvulla Vihkon tutkimusryhmä kehitti tekniikan, jonka avulla pystyttiin hakemaan eturauhassyövän etäispesäkkeitä. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin löydökset pystytään biokemiallisesti selittämään.
"Olimme ryhmäni kanssa liian aikaisen liikkeelle, kun nyt tämä voisi olla rutiinimenetelmä", Vihko toteaa.
Lyhytjänteinen
rahoitus ongelma
Biokemian professorina Helsingin yliopistossa ja osa-aikaisena lääketieteellisen biotekniikan professorina Oulun yliopistossa toimiva Pirkko Vihko on kulkenut pian neljäkymmentä vuotta saman entsyymin jäljillä selvittäen eturauhassyövän syntymekanismia. PAP-entsyymi on auennut tutkijalle välillä pienin, välillä pidemmin askelin.
"Tavallaan on riski, että tekee töitä vain yhden hypoteesin ympärillä. Nykyisen lyhytjänteisen rahoituksen ongelma on, että ei uskalleta ottaa riskejä."
Vihko kehottaa nuoria tutkijoita olemaan sisukkaita ja uskomaan omaan hypoteesiinsa.
"Ei saa antaa periksi, mutta sekin pitää pystyä myöntämään, jos valittu reitti on väärä", hän muistuttaa.