Suomalaiset eturauhassyöpään sairastuneet miehet ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mutta toivovat sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista nykyistä enemmän tietoa.
Lisäksi miehet kaipaavat enemmän aikaa ja mahdollisuuksia osallistua hoitopäätöksen tekemiseen.
"Sairauteen on olemassa erilaisia hoitovaihtoehtoja, ja viime kädessä hoidon saa määrätä potilas. Sitä ei tietenkään pysty tekemään, jos ei ole tarpeeksi tietoa", kertoo Suomen eturauhassyöpäyhdistys Propo ry:n toiminnanjohtaja Hannu Tavio.
Eturauhassyöpäpotilaiden tiedontarve selviää ensimmäisestä laajasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin eturauhassyövän vaikutusta suomalaisten miesten elämään.
Propo ry:n tekemän kyselyn perusteella saamaansa hoitoon oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 96 prosenttia kaikkiaan 657 vastaajasta. Riittävästi tietoa koki saaneensa 79 prosenttia vastanneista. "Melkein neljännes eli vuodessa noin tuhat potilasta siis kokee, ettei saa tarpeeksi tietoa, ja se on ongelma. Yleensä tutkimus lähtee liikkeelle terveyskeskuksesta yleislääkärin luota, ja vastanneista vain 40 prosenttia piti terveyskeskuslääkäriä tärkeänä tietolähteenään." Tavion mukaan tiedonsaannin ongelma on ajan puute, sillä erikoislääkäreillä eli eturauhassyöpäpotilaiden tapauksessa urologeilla ei ole riittävästi aikaa.
"Toinen esille noussut asia oli se, että perusterveydenhuollon puolella ei ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa antamassa jälkihoitoa".
Potilaan ja hänen lähipiirinsä tiedonjano on diagnoosihetkellä valtava ja tietoa tarvitaan kaikesta sairauteen liittyvästä. Taustalla on usein myös täysin vääriä ennakkoluuloja- ja käsityksiä taudin luonteesta.
"Taudin profiilihan on muuttunut täysin, ja vaikka eturauhassyöpä onkin edelleen yleisin syöpä, kuolee siihen enää 2,5-3 prosenttia sairastuneista. Ei tämä enää mikään henkeä uhkaava tauti ole."
Tavion yllätti se, että nykyisellään tehdään eturauhassyöpädiagnooseja, joita ei pitäisi tullakaan. "Ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, että tautia lähdetään varhaisvaiheessa hakemaan. Silloin löydetään tauteja, jotka eivät koko potilaan elinaikana tulisi aiheuttamaan varsinaista eturauhassyöpää. Ongelmia tulee siinä, kun näitä lähdetään hoitamaan. Hoidolla ei saisi aiheuttaa sellaista harmia, mitä varsinainen tautikaan ei aiheuttaisi", Tavio toteaa.
Tavion mukaan Suomessakin on alettu Yhdysvaltojen tapaan hyväksyä syövänhoidossa uusi filosofia, jonka mukaan eturauhassyöpä voi olla krooninen tauti. "Silloin taudin kehittymistä jäädään seuraamaan, eikä yritetäkään tappaa järeämmillä keinoilla. Radikaalihoidolla se ehditään ottaa kiinni, jos tilanne vaatii." Aktiivisesta seurannasta on tullut yksilöllisesti räätälöity hoitovaihtoehto muiden rinnalle. "Tässä on ymmärretty taudin luonne, eikä kaikille rynnätä suin päin antamaan säde- tai leikkaushoitoa. Silloin on tietenkin eri asia, jos syöpä on levinnyt radikaalisti."