Uskaltaako ostaa silmälasit liikkeestä, jonka emoyhtiö hakee velkasaneeraukseen pääsyä - voisiko käydä niin, että yritys ei pystyisikään toimittamaan asiakkaan jo maksamia laseja niin kuin piti?
Tai pystyykö jostain tarkistamaan, että kodin kunnostusurakasta kiinnostunut remonttifirma on liikkeellä tositarkoituksella eikä aio heittää hanskoja tiskiin ennen aikojaan?
Tämänkaltaiset kysymykset saattavat askarruttaa varsinkin isompia hankintoja harkitsevaa kuluttajaa ja etenkin nyt, kun uutisissa tuon tuosta kerrotaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneista yrityksistä.
"Ainakin ennakkomaksujen kanssa kannattaa olla ylipäätään varovainen", opastaa lakimies Jari Suurla Kuluttajavirastosta.
"Ennakkomaksuihin liittyy rahojen menetyksen riski silloin, kun tavara tai työsuoritus ei vastaakaan sitä mitä piti. Pahimmillaan tämä konkretisoituu yrityksen maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteessa."
Isommissa ostoksissa kannattaisi Suurlan mielestä käyttää yleensä luottokorttia. Jos kuluttaja ei saisi ostamaansa tavaraa eikä yritys pystyisi palauttamaan kuluttajalle rahoja, luottokorttiyhtiö olisi vastuussa niiden takaisinmaksusta.
Hälytyskellot soimaan,
jos osoitetiedot hukassa
Jos suunnitteilla on todella suuri hankinta ja kuluttajaa epäilyttää kaupan toisena osapuolena olevan yrityksen taloudellinen tilanne, yrityksen taustojen selvittely voi olla järkevää. Jotain pystyy päättelemään aivan perustietojenkin pohjalta.
"Ainakin minä alkaisin raapia päätäni, jos yritys ei kertoisi katuosoitetietojaan eikä puhelinnumeroaan", huomauttaa Suomen Asiakastieto Oy:n lakiasiainpäällikkö Juuso Jokela.
Yritysten tunniste- ja yhteystietoja voi etsiä maksutta esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon ylläpitämästä yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä, mikä löytyy internetistä osoitteesta www.ytj.fi. YTJ-palvelusta voi tarkistaa myös sen, kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin - tieto on tarpeellinen ainakin kotitalousvähennystä haettaessa.
Patentti- ja rekisterihallituksen apulaisjohtajan Kirsi Lahtisen mukaan yritysten kaupparekisteritietoja selvityttävät enimmäkseen toiset yritykset, mutta jossain määrin myös tavalliset kansalaiset kyselevät niitä.
Kaupparekisteristä löytyvät esimerkiksi osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tilinpäätöstiedot. Pienten yritysten ei tarvitse ilmoittaa tilinpäätöstietojaan. Tavalliselle kansalaiselle tilinpäätösten tunnusluvut eivät tosin avaudu välttämättä aivan helposti.
Asiakastiedon Jokelan mielestä jotain voi kuitenkin päätellä siitä, toimittaako yritys tilinpäätöstietonsa ajallaan kaupparekisteriin. "Olemme huomanneet maksuhäiriöitä kertyvän muita enemmän sellaisille yrityksille, jotka eivät toimita tietojaan niin kuin lain vaatimusten mukaan pitäisi", hän kertoo.
Yritysten taloustietoja tarjoavat kaupparekisteriä jalostetummassa muodossa esimerkiksi Suomen Asiakastieto, Soliditet Finland ja Kauppalehden Balance Consulting -yksikkö. Niiden talousraportit ja selvitykset esimerkiksi maksuhäiriöistä ovat maksullisia.
"Itse kiinnittäisin huomiota erityisesti siihen, onko yrityksellä julkisia maksuhäiriöitä. Jos sellaisia löytyy, kannattaisi yrityksestä ainakin kysellä, mistä merkintä johtuu", Juuso Jokela sanoo. "Omasta mielestäni protestilistalle joutuminen on oire jostain."
Pientä vihiä yritysten toiminnasta voi saada myös tutkailemalla internetin keskustelupalstoja.