Toimittaja Erkki Hujanen toteaa kolumnissaan (Kaleva 1.11.), että itsenäisen Suomen ensimmäinen turvallisuuspoliisi Etsivä keskuspoliisi olisi lakkautettu "kovien toimintatapojen vuoksi" ja Valtiollinen poliisi perustettu vasta 1939. Etsivää keskuspoliisia ei lakkautettu, vaan sitä sopeutettiin kritiikin seurauksena. Sen nimi muutettiin Valtiolliseksi poliisiksi vuoden 1938 alusta lähtien. Sen päällikkönä jatkoi hetken aikaa Esko Riekki.
EK:n toiminta kommunismia vastaan oli saanut paljon kiitosta ja Riekki kunniaa. Ärsyttäväksi oli koettu se, että Riekin määräyksestä laadituissa niin sanotuissa kansanrintamamuistioissa, jotka vuosivat 1936 vahingossa julkisuuteen, väitettiin parin maalaisliittolaisen ja muutamien pienviljelijäpuoluelaisten olevan suosiollisia kommunistien kansanrintamataktiikalle.
Skandaali aiheutti maalaisliittolaisministerin eron ja vaatimuksia Riekin erottamiseksi. Riekin esimieheksi noussut sisäministeri Urho Kekkonen piti hänen toimintaansa ymmärrettävänä ja lähetti hänet jopa kansainväliseen Berliinin poliisikonferenssiin elo-syyskuussa 1937. Sosiaalidemokraatit olivat asettanet hallitusyhteistyön ehdoksi kuitenkin poliisin sopeuttamisen ja Riekin eron. Poliisia supistettiin hiukan, sen nimi muutettiin ja Riekki sai lähteä.
Jälkiviisaasti voi sanoa, että päätökset olivat huonoja. Ääriliikkeiden ja vihamielisten valtojen toiminta kiihtyi. Vahvaa salaista poliisi olisi tarvittu. Riekki jos kuka oli ollut mies paikallaan. Sotakin oli edessä.
Lisää tietoa muun muassa seuraavista lähteistä: Matti Lackman, Etsivä Keskuspoliisi 1919-1937. (Turvallisuuspoliisi 75 vuotta. Poliisin oppikirjasarja 1/94. Toimittanut Matti Simola-Jukka Salovaara. Helsinki 1994); Matti Lackman, Esko Riekki. Jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (SKS 2007).
Matti Lackman
professori, Oulu