Tänä kesänä on uutisoitu niin romanialaisten osin rikollisuudeksi livenneistä kerjäämispuuhista kuin romaninaisten huijaamista miehistä. Tapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten ja milloin rikoksista epäiltyjen etninen tausta tai kansallisuus on tarpeen ja oikein kertoa julkisesti.
Poliisin viestintää ohjaavissa Sisäasiainministeriön ohjeissa sanotaan, että tarpeen vaatiessa rikoksesta epäillyn etninen tausta voidaan kertoa tiedotusvälineille.
"Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä. Jos tuntomerkkien kuvaileminen on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi, niin etninen alkuperä voidaan kertoa", poliisin ohjeistuksessa todetaan.
Lääninylikomisario, poliisitiedottaja Markus Kiiskinen pitää sekä romanialaisten rikoksissa että romaninaisten huijauksissa täysin perusteltuna tekijöiden taustan kertomisen julkisuuteen, sillä se auttaa ihmisiä välttämään rikoksen uhriksi joutumista.
Toisaalta poliisi voi myös saada lisävihjeitä samaan rikosketjuun liittyvistä asioista, kun selvät tuntomerkit on tiedotettu.
"Mikäli kyseessä on yksittäinen tapahtuma, esimerkiksi pahoinpitely, on osallisten tarkemman kuvauksen kertomista harkittava huolella ja siitä tulee pidättäytyä lähtökohtaisesti."
Kiiskinen on sitä mieltä, että selvempää olisi kuitenkin puhua suoraan romanihenkilöistä kuin viitata epäsuorasti kansallispuku-maininnalla.
"Termillä kansallispukuinen saattaa olla harhaanjohtava vaikutus, sillä kansallispukuja voi olla muitakin kuin romanikansallispukuja. Yleisellä tasolla voitaneen todeta, että termin käyttäjä tarkoittanee useimmiten romaneja."
Toimittajien eettisiä periaatteita määrittelevissä Journalistin ohjeissa mainitaan, että "Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti."
Julkisen sanan neuvoston tekemien päätösten perusteella rikoksesta epäillyn etninen tai heimotausta voidaan kertoa silloin, kun se tuntomerkin ominaisuudessa auttaa ihmisiä kertomaan poliisille havaintojaan tapauksesta.
Selvitetyn rikoksen yhteydessä liian tarkkojen tietojen mainitsemisesta voi saada neuvostolta huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Näin kävi esimerkiksi tapauksessa, jossa lehti kertoi myymälävarkaudesta kiinniotettujen naisten olleen romaneita. Neuvoston mukaan tapauksessa etnisen alkuperän esiintuomiselle ei ollut perusteita.
Neuvosto totesi myös, että kiertoilmaus "kansallispukuinen" ei tehnyt etnisen alkuperän mainitsemista hyväksyttävämmäksi, vaan pikemminkin päinvastoin.