Suomen vienti Venäjälle saattaa suotuisissa oloissa yltää lähivuosina jopa yli kymmenen prosentin kasvuun. Silloin Venäjä nousisi vuoteen 2010 mennessä Saksan ohitse Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi.
Todennäköisempänä pidetään kuitenkin mallia, jossa vienti kasvaa määrällisesti 7 - 8 prosenttia ja arvoltaan noin 10 prosenttia vuodessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat ovat kartoittaneet Suomen ja Venäjän taloussuhteiden kehitysnäkymiä perusteellisessa raportissa, joka julkistettiin maanantaina. Viennin kehityksen arviointia mutkistaa se, että suomalaisyhtiöt saattavat jatkossa korvata vientiä rakentamalla tuotantolaitoksia Venäjälle. Myös suorien sijoituksien odotetaan lähivuosina selvästi kasvavan.
Tutkimuksessa hahmotellut skenaariot ovat kaikki varsin myönteisiä. Suomen viennin lasketaan kasvavan kolmisen prosenttia vuodessa jopa siinä tapauksessa, että Venäjän kasvu hidastuisi ja maa kääntyisi sisäänpäin. Tätä mahdollisuutta ei pidetä kovin todennäköisenä, vaikka Venäjän kehitykseen edelleen liittyy pitkä lista riskejä.
Etlan tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen arvioi, että presidentti Putinia tukevien voimien menestys Venäjän vaaleissa sunnuntaina tuo kehitykseen tiettyä jatkuvuutta. Tähän mennessä Putinin toimilla on ollut talouteen pääosin myönteinen vaikutus, johon Jukos-skandaali on tänä syksynä tosin tehnyt pienen särön.
- Paljon on kiinni siitä, miten Putinin hallinto pystyy itse uudistumaan ja jatkamaan liberalisoitumisen tiellä, Kotilainen sanoi Etlan raportin julkistustilaisuudessa.
Venäjän WTO-jäsenyyden tutkijat ennakoivat toteutuvan muutaman vuoden sisällä, vaikka hankkeelle löytyy maan sisältä myös vastustajia.
Riskejäkin on
Yritystasolta Etlan tutkijat löytävät neljä ryhmää, jotka ovat parhaissa asemissa hyötymään Venäjän talouskasvusta. Vahvojen ja suurten kansainvälisten jättien lisäksi hyötyjiä ovat pienet ja joustavat yritykset, rajan lähellä toimivat sekä matkailuala.
Kehitykseen liittyy kuitenkin myös riskejä. Poliittisen tilanteen jonkinasteisen epävarmuuden lisäksi niitä ovat sosiaalinen epävakaus ja väestön huono terveydentila. Esimerkiksi HIV:n pelätään leviävän Venäjällä nopeasti.
Talouskasvun tahtia saattavat hidastaa öljyn halpeneminen, investointien ja tuotekehityspanosten vähäisyys ja koulutetun työvoiman maastamuutto.
Etlan tutkijoiden mielestä Venäjään saattaa uhata myös niin sanottu Hollannin tauti eli tilanne, jossa energiasektorin menestys estää muiden toimialojen kasvua. Siihen liittyy Venäjän pankkisektorin kehittymättömyys, jonka vuoksi energiasta saatavat vientitulot eivät tahdo kanavoitua muuhun talouteen.