Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ehdotus korkeakoulujen lukukausi-maksuista on kuolleena syntynyt ajatus. Koulutuksen maksuttomuus on olennainen osa suomalaista tasa-arvoa ja menestystä.
Yliopistojen lukukausimaksuissa on käymässä niin kuin osattiin epäillä. Heti kun ulkomaisilta opiskelijoilta tuli mahdolliseksi periä lukukausimaksuja ollaan samaa vaatimassa myös kotimaisilta opiskelijoilta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla oli ensimmäisenä apajalla ja esitti lukukausimaksuja avuksi korkeakoulujen rahoitusongelmiin.
Etlan viime perjantaina julkaisema muistio haisee tilaustyöltä, jolla pyritään pehmittämään mielialoja. Etla esittää, että korkeakouluille annettaisiin lupa periä lukukausimaksuja suomalaisilta ja Eta-maiden opiskelijoilta.
Käytännössä 2 000 euron vuosimaksulla kerättäisiin hallituksen koulutussäästöt takaisin korkojen kera.
Useat tahot, mutta ennen muuta opiskelijajärjestöt, vastustivat ulkomaalaisille tulevia lukukausimaksuja, koska ounasteltiin, että seuraavaksi niitä ryhdytään vaatimaan myös muilta opiskelijoita. Etlan muistion perusteella pelko oli aiheellinen.
Yliopistot ryhtyvät ensi syksystä alkaen perimään lukukausimaksuja EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Etlan ehdotus on selvästi koepallo, jonka kantavuutta testataan. Tuoreeltaan esitys sai nopean poliittisen tyrmäyksen ja syystä. Ajatus on kuitenkin istutettu.
Maksuton koulutusjärjestelmä on keskeinen osa suomalaista sivistys- ihannetta, jota ei ole tarvetta eikä pidä kyseenalaistaa. Maksuton koulutus on pohjoisen menestystarinan edellytys nyt ja tulevaisuudessa.
Koulutuksen ja opiskelun maksuttomuus alakoulusta korkeakouluun perustuu siihen, että pienen kansakunnan on saatava kaikki älylliset resurssit käyttöön. Miksipä niitä veroja muuten maksetaan?
Nuorten tietä korkea-asteen opintoihin ei pidä rajoittaa, mitä lukukausimaksut väistämättä merkitsisivät. Lukukausimaksut johtaisivat koulutuksen nykyistä rajumpaan eriytymiseen.
Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.
Etla perustelee lukukausimaksuja sillä, että ne kannustaisivat opiskelijoita valmistumaan nopeasti ja parantaisivat opetuksen laatua. Perustelut eivät kestä päivänvaloa.
Opiskelijoille on vuosi toisensa jälkeen lisätty kannusteita tiukentamalla opintotuen ehtoja, rajoittamalla tukikuukausien määrää ja vaikeuttamalla alanvaihtoa. Vastineeksi luvatut joustot ja sisäiset siirrot ovat jääneet vähiin. Lisäksi syksyllä on tulossa opintotukiuudistus, joka merkitsee paluuta 1980-luvun lainapainotteisuuteen.
Yliopistoja kannustetaan tehostamaan ja tiivistämään opetustaan. Rahoituskriteerit muuttuvat edelleen jatkossa, jolloin valmistuneiden määrän lisäksi työllistyminen vaikuttaa yliopistojen saamaan rahoitukseen.
Tilastokeskuksen tuoreet selvitykset puolestaan kertovat, että yliopistokoulutuksen suorittaminen on nopeutunut ja keskeyttäminen vähentynyt.
Etlan on parasta upottaa ummehtunut ehdotuksensa syvälle Atlantin valtamereen.