Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi tänä ja ensi vuonna noin kolme prosenttia.
Ennuste osuu hyvin samaan putkeen kuin mihin kilpailevatkin ennustelaitokset ovat arvionsa heittäneet. Viimeksi Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvuksi tänä vuonna tasan kolme prosenttia. Etlan ennuste on desimaalin verran pienempi.
Suomen talouskasvu on Euroopassa aivan kunniallista, mutta jää selvästi jälkeen Yhdysvaltain ja erityisesti Aasian hurjasta kasvuvauhdista. Suomi ei nyt saavuta aikaisempien nousukausien 5-6 prosentin ripeää kasvuvauhtia.
Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia arvioi, että hallituksen kunnianhimoinen tavoite, 100 000 uutta työpaikkaa kuluvalla vaalikaudella, näyttää karkaavan suurten toiveiden mustaan aukkoon. "Suomen työvoima lisääntyy parina seuraavana vuonna hiukan ja sen jälkeen työpaikkojen kehitys jää vaakatasolle."
Pitkäjänteiseen
veropolitiikkaan
Ennustepäällikkö Pasi Sorjonen esittää tuttua lääkettä talouskasvun vauhdittamiseksi.
"Suomessa tarvitaan pitkäjänteinen, monivuotinen vero-ohjelma. Hallituksen verokeskustelu on samanlaista kvartaalitaloutta kuin mistä pörssiyhtiöitä syytellään eli pitkäjänteisyys puuttuu", painotti Sorjonen esitellessään maanantaina laitoksensa tuoreinta suhdanne-ennustetta.
Hän arvioi, että hallituksella, valtiovallalla on kyllä hyvää pyrkimystä keventää kansalaisten verotaakkaa ja pitää kotimaista kysyntää yllä, mutta jarrumies löytyy kuntataloudesta.
"Kunnat voivat tehdä tyhjäksi sen, mitä valtio tekee. Kunnat voivat korottaa kunnallisveroprosenttejaan eli ne voivat omilla ratkaisuillaan muuttaa kysyntää elvyttävän politiikan kiristäväksi. Siellä tehdään päätöksiä Suomen finanssipolitiikasta", heittää Sorjonen.
Etla pelkää, että vuoden 2005 veronalennusvara jää mitättömäksi, kun budjetista on tulossa alijäämäinen. Ensi vuonna kokonaisveroasteen lasku pysähtyy. Suomi ja Britannia ovat ainoat maat, joissa veroaste ei alene ensi vuoden aikana.
Tänä vuonna suomalaisten tuloista menee erilaisina veroina ja muina pakollisina maksuina keskimäärin 43,5 prosenttia.
Verovähennyksen
yläraja poistettava
Etla muistuttaa suhdannekatsauksessaan, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja lähinnä vain kotimaisesta kysynnästä riippuville aloille, kuten yksityisiin palveluihin ja rakentamiseen. Teollisuudessa työpaikkojen väheneminen jatkuu edelleen.
"Suomen kotitaloussektori työllistää hyvin vähän, kuitenkin kotitalous- ja hoivatyössä työllistämismahdollisuudet ovat valtavat. Perheiden kannattaa mieluummin itse siivota kotinsa, silittää paitansa ja leikata nurmikkonsa. Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksia on tosin parannettu, kun verotuksessa voi vähentää osan esimerkiksi korjaustöiden kustannuksista. Tämä verovähennyksen enimmäismäärä pitäisi poistaa", esittää Etlan Sorjonen.
Hän laajentaisi kotitalouksien verovähennysoikeuden hoivapalveluihin ja lastenhoidon piiriin. "Samalla voitaisiin välttää vastaavien julkisten palveluiden ylikysyntää."
Vartia ja Sorjonen arvioivat, että kuntataloutta pitäisi vetää nykyistä enemmän valtion ja kuntien yhteistyön piiriin. Kuntien autonomia taloudenpidossa ei aina johda koko maan kannalta parhaaseen lopputulokseen.
"Kaikki kunnat eivät selviä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannuksista; siinä valtio voisi ehkä ottaa päävastuun. Kunnallisveron kireys ja sen kiristäminenkin pitäisi ottaa tarkasteluun. Kunnallisverollakin voisi olla katto", esittävät Vartia ja Sorjonen.
He pelkäävät, että valtio ei pysty pitämään äsken sovittua budjetin menokehystä. "Valtiovarainministeriön kannanotot kuulostavat hyviltä vielä keväällä, mutta kesällä ja syksyllä moni asia on muuttunut. Julkinen sektori on kasvanut valtavan ripeästi viimeisen viiden vuoden aikana. eli menokehyksiä ei ole pystytty pitämään."