Biotekniikka-alan kehitystä Suomessa pitäisi vahvistaa keskittymällä neljään kotimaisiin vahvuuksiin perustuvaan klusteriin eli ryppääseen, ehdottavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat Raine Hermans ja Martti Kulvik. Julkinen tuki olisi ehdotuksen mukaan keskitettävä näille painopistealueille.
Klusterit rakentuisivat lääkekehityksen ja diagnostiikan, biomateriaalien kehityksen, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityksen ja energiasovellusten ympärille. Bioteollisuudessa tarvitaan tutkijoiden mukaan uusia otteita, koska ala on ajautunut kriisiin.
Tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttilan mukaan bioteollisuus on suuressa murroksessa. Alalle on kohdistettu runsaasti julkista rahoitusta ja Sitran varoja, mutta tulokset ovat jääneet heikoiksi. Sitra on vetäytymässä bioteollisuudesta, Tekes harkitsee omaa rahoitustaan ja kauppa- ja teollisuusministeriö pohtii bioteollisuuden teknologiapolitiikan uudistamista.
"Suomeen syntyi vielä 1990-luvun lopulla vuosittain kymmenen uutta bioyritystä. Viime vuonna enää yksi, ja yritysten kokonaismäärä on kääntynyt laskuun yritysten yhdistämisten ja lopettamisten takia", totesi Ylä-Anttila. Suomessa toimii nykyisin noin 120 bioteollisuuden yritystä.
Bioteknologia valittiin 1990-luvulla yhdeksi teknologian kehittämisen painopistealueeksi. Päätökset olisivat Ylä-Anttilan mukaan voineet olla toisenlaisia, jos nyt valmistuneen tutkimuksen tiedot olisivat olleet käytettävissä.
Tiivistäen ongelma on hänen mukaansa se, että "on rahoitettu biotiedettä, kun luultiin rahoitettavan biobisnestä".
Hermansin ja Kulvikin mukaan ongelmia synnytti sekin, että liikkeelle lähdettiin kaikkein vaikeimmalla ja suurimpia pääomia vaativalla alueella: lääketieteessä. Bioteollisuuden "teknologiaohjelmat" tulisi heidän mukaansa suunnata selkeästi erilaisiin sovellusaloihin sen sijasta, että tuetaan yksittäisten teknologioiden tai teknologiaryppäiden kehittämistä.
Bioalalla on Suomessa viisi keskittymää: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Ylä-Anttilan mukaan "on vahvasti syytä epäillä, että viisi keskittymää on liikaa".
Biomateriaalien kehitys perustuisi Tampereen alueelliseen osaamiskeskittymään. Lääkekehityksen ja diagnostiikan pohjana voitaisiin käyttää Suomen ainutlaatuisia potilastietokantoja. Tietokantojen käyttöä selvitetään Kansanterveyslaitoksella, mutta hankkeeseen liittyy vielä muun muassa monia juridisia ongelmia, totesi Kulvik.