Etiopia haluaa omat kau­ris­mä­ken­sä

Elokuvaprofessori Abiyi R. Ford: Oman identiteetin korvaavat nyt nolly-, bolly- ja hollywood.

Etiopian elokuvateollisuus on vaatimatonta ja kulkee lainakengissä. Maassa tehtyjä filmejä ei voi luonnehtia etiopialaisiksi, sillä ne eivät kerro etiopialaisuudesta, vaan toteuttavat muualta tuttuja kaavoja.
Etiopian elokuvateollisuus on vaatimatonta ja kulkee lainakengissä. Maassa tehtyjä filmejä ei voi luonnehtia etiopialaisiksi, sillä ne eivät kerro etiopialaisuudesta, vaan toteuttavat muualta tuttuja kaavoja.
Kuva: Rinne Hannamari

Kun Washington DC:ssä sijaitsevan Howardin yliopiston elokuvan oppituolin haltija Abiyi R. Ford jäi 33,5 vuoden opettamisen jälkeen eläkkeelle vuonna 2006, alkoi kenties vieläkin tärkeämpi urakka: Ford toimii Etiopian presidentin Girma Wolde-Giorgisin neuvonantajana.

"Muutos jossa Etiopia on nyt - siirtymässä autokratiasta demokratiaan - vaatii, että ihmisten täytyy kuulla itsensä ajattelevan", Ford toteaa. "Hyvin tehty elokuva on tässä työssä tehokkain väline, sillä se on maailmankuvallisesti vaikutusvaltaisin."

Professori siis näkee elokuvan keinoksi, jolla etiopialaiset voidaan auttaa siirtymään helpommin demokratiaa kohti. On vain suuri ongelma: omien, etiopialaisuudesta ja etiopialaisesta identiteetistä kumpuavien elokuvien puuttuminen.

"Jos tarinoita kerrotaan vieraalla aksentilla, kuten Etiopiassa nyt, tilanne on onneton."

Identiteetti on asia, johon professori Ford törmää henkilökohtaisesti usein. "What are You?" (Mikä te olette), häneltä kysytään.

Fordin ulkomuoto ei näet ole etiopialainen, vaan pikemminkin karibialainen, ja hänellä on sankka amerikkalainen aksentti.

"Synnyin Etiopiassa vuonna 1935 brittiläiseen rekisteriin, koska Etiopiassa opettajina toimineet jamaikalaiset vanhempani olivat brittiläisen kansainyhteisön jäseniä. Yhdysvaltain kansalaisuuden sain myöhemmin maksaessani opintoja palvelemalla ilmavoimissa", hän kertoo.

"Isänmaallisuudeltani olen ehdottomasti etiopialainen", 20-vuotiaana Yhdysvaltoihin opiskelemaan lähtenyt Ford sanoo painokkaasti.



Kehittymättömät kädet


Ford löytää maan elokuvatilanteelle loogisen selityksen.

"Elokuvan kehitys kulki länsimaissa käsi kädessä teknologian kehityksen kanssa. Elokuva tuli Etiopiaan täysin kehittyneenä, mutta sen ottivat vastaan kehittymättömät kädet."

Tyypillisin etiopialaiselokuva on romanttinen tarina hollywoodilaiseen tapaan. "Sitten on bollywood-elokuvia ja kolmantena nollywood", Ford luettelee. Jälkimmäisellä hän tarkoittaa nigerialaista elokuvaa, jota sitäkin kopioidaan surutta.

Fordin toivomalle muutokselle on kenties mahdollisuus. "Suunta on muuttunut jo teatterissa ja runoudessa."



Ei filmejä vaan vilmejä


Etiopialaisen elokuvan ensi-iltoja on vuosittain 3-5. Niiden rahoitus on kotimainen ja ne tuottavat todella hyvin.

"Elokuvat kannattavat, sillä ne ovat uutta."

Elokuvan tilanteesta kertoo kuitenkin se, että liki viiden miljoonan asukkaan pääkaupungissa Addis Abebassa on vain viisi elokuvateatteria.

"Ihmiset menevät elokuviin ja nauhoittavat näkemänsä videolle."

"Sitä paitsi täällä ei tehdä filmejä vaan vilmejä", professori Ford huomauttaa terävästi. "Ne näet tehdään video- ei elokuvatekniikalla."

Fordin mukaan etiopialainen elokuva kärsii teknisen taidon puutteesta. "Ei ole kokemusta editoinnista, erityisesti jaksottamisesta, eikä myöskään tajua musiikin käyttämisestä."

"Täällä on halua muttei taitoa. Erityinen ongelma on siinä, että tuottaviksi osoittautuneiden elokuvien tekijät eivät vaurastuttuaan halua mennä enää koulunpenkille."

Fordin ja muiden haaveet saada omat kaurismäen veljekset, omasta identiteetistä kumpuavia elokuvia, voivat toteutua vain osittain, mikäli etiopialaista mediakoulutusta ei saada riittävälle tasolle.



Eurooppalaisilta mallia


Mediaopinnot ovat Etiopiassa vasta aluillaan, Ford kertoo. "Valtio rahoittaa niitä, mutta opinnot ovat hyvin perustavan luonteisia ja keskittyvät enimmäkseen printtimediaan."

Tällä hetkellä suunnitellaan opintojen muuttamista keskiasteen koulutuksesta yliopistotasoisiksi. Samalla niiden sisältöä monipuolistetaan. Tässä on professori Fordinkin työsarka.

Ohjelman toteuttamista varten haetaan kumppaneita. Suunnitelmat norjalaisten kanssa olivat vuosi sitten jo lähes valmiina, kun ulkopoliittinen kiista Norjan ja Etiopian välillä johti ensin norjalaisdiplomaattien karkottamiseen maasta ja sitten Norjan Etiopialle antaman kehitysavun tuntuvaan leikkaamiseen.

Nyt etiopialaiset etenevät tyhjältä pöydältä.

Vaikka Fordin yhteydet yhdysvaltalaiseen elokuvaopetukseen ovat erinomaiset, mallia ei haeta sieltä.

"Mittapuuna on eurooppalainen elokuvaopetuksen perinne", Ford sanoo. "Emme halua keksiä pyörää uudelleen."

Eurooppalaisessa perinteessä Ford arvostaa sen kirjallista luonnetta.

"Amerikkalainen filmikoulutus on käytännöllistä, eurooppalainen sivistyneempää."

Ilmoita asiavirheestä