Vantaa Pohjoisen kenttien ongelma on Oulua ja Rovaniemeä lukuun ottamatta se, että sesonkiaikoina tulijoita olisi enemmän kuin tilat antaisivat periksi. Muulloin on hiljaista.
Esimerkiksi Kittilän kenttä pantiin viime kesänä kahdeksi kuukaudeksi kiinni, vaikka koko vuoden matkustajamäärä nousi 250 000:een.
Lentokenttien tulot kerätään pääosin liikennemaksuista: matkustajat maksavat lipun hinnassa nuppikohtaisen noin kympin maksun, koneesta maksetaan lentokohtainen maksu ja lisäksi on erillinen maksu ilmatilan käytöstä.
Kauppapaikkojen vuokrat ja parkkimaksut ovat varsinkin pienillä kentillä varsin vaatimaton tulonlähde.
Useimmat pohjoisen kentistä ovat pystyssä matkailun ansiosta. Jos ei olisi charter-lentoja, ei olisi säännöllistä reittiliikennettäkään, Samuli Haapasalo huomauttaa.
Finavian lääke epätasaiseen matkustajavirtaan on tytäryhtiö nimeltään Airpro.
Sen 500-600:n työntekijän joukko kääntelee koneita kentillä, puhdistaa jäästä ja lumesta ja huolehtii muista maapalveluista.
Airpron väkeä siirrellään kysynnän mukaan eri puolille Suomea. Niinpä Lapin kentillä on keväthankien aikaan Helsingistä ja muualta Suomesta tulleita ammattilaisia, jotka palaavat kotikentilleen hiihtosesongin päätyttyä.