Uudenmaan kotitalouksilla on Tilastokeskuksen laskelman mukaan keskimäärin kaksinkerroin varallisuutta verrattuna Lapin ja Kainuun talouksiin. Uusimaa sekä Lappi ja Kainuu muodostavat näin varallisuusvertailun ääripäät.
Muut maakunnat jäävät niiden väliin ”keskiluokaksi”, luonnehtii tutkija Markku Säylä Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus-lehdessä.
Uudellamaalla varallisuuserotkin tosin ovat suuria. Vauraus on paljolti sidoksissa kalliiseen asumiseen. Asunnon osuus varallisuudesta onkin suurin juuri Uudellamaalla, mutta myös Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Lapissa asunto muodostaa keskimääräistä isomman osan omaisuudesta.
Keskimäärin vajaa kolmannes suomalaisten kotitalouksien omaisuudesta muodostuu asunnosta. Tiedot koskevat vuotta 1998.
Vuosina 1994–98 ylivoimaisesti nopeimmin vaurastuivat uusmaalaiset, kun taas Lapissa ja Kainuussa väki jopa köyhtyi.
Kun mukaan lasketaan myös kotitalouksien tulot ja menot, hyvinvoivimmaksi maakunnaksi osoittautui edelleen Uusimaa, ja perää pitivät Lappi, Pohjois-Karjala ja Kainuu.
Tutkija huomauttaa kuitenkin, etteivät tiedon määrä ja menetelmät riitä täysin luotettavan ”ranking-listan” laatimiseen maakunnista. Esimerkiksi kulutustutkimuksissa kerätyt tiedot eivät täysin vastaa varallisuustutkimuksen aineistoa.
Hyvinvointikatsaus-lehdessä julkaistussa laskelmassa varallisuuteen on laskettu asunnot, kulkuvälineet, osakkeet, talletukset ja arvopaperit, metsät sekä kestotavarat kuten kodinkoneet. Vaikka omaisuuden rahallinen arvo vaihtelee paljon, se jakautuu eri puolilla maata melko samalla tavalla.
Pieniä eroja kuitenkin löytyy:
Esimerkiksi Savossa, Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kainuussa omistetaan metsää, joka siellä kattaa keskimäärin 5–9 prosenttia kotitalouden varallisuudesta. Muualla maassa metsän osuus omaisuudesta on vain jonkin prosentin verran.
Loma-asunnon omistaa kaikkiaan noin joka viides kotitalous, ja mökeissä on kiinni keskimäärin kymmenesosa suomalaisten omaisuudesta, samoin autoissa.