Suomen ympäristön tila on monelta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen lisääntynyt käyttö kuitenkin huolettavat ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa.
-- Nykyään eletään terveellisemmässä, turvallisemmassa ja viihtyisämmässä ympäristössä kuin aiemmin. Ei ole syytä heittäytyä pessimismiin, huomauttaa vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Mutta muutoksia on luvassa. Pakkastalvet ovat Etelä-Suomessa jäämässä historiaan. Ympäristöhallinnon selvityksen mukaan keskilämpötilat Suomessa nousevat 3--7 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena talvet lämpenevät enemmän kuin kesät, ja talvikuukausien sateet lisääntyvät. Koko vuoden sadanta lisääntyy 13--26 prosenttia. Etelä-Suomessa talvia vietetäänkin lumettomassa ja sateisessa säässä.
-- Tähän asti muutos on ollut sään muutosta, joka ei ole vaikuttanut ekosysteemeihin perinpohjaisesti. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos muuttaa ekosysteemejä ja koko yhteiskuntaa, varoittaa Lyytimäki.
-- Osin muutokset ovat vääjäämättömiä, mutta vielä niihin voidaan vaikuttaa ja hillitä kehitystä.
Hajanainen yhteiskuntarakenne edistää ilmastonmuutosta
Ympäristöasiantuntijat pitävät hajanaista yhteiskuntarakennetta yhtenä keskeisimmistä ilmastonmuutosta edistävistä yhteiskunnallisista tekijöistä.
-- Yhteiskuntarakenteen ja ilmastonmuutoksen välille tulisi vetää entistä selkeämpi yhtäsuuruusmerkki, selvittää vanhempi tutkija Kari Oinonen SYKE:stä.
-- Yhteiskuntarakenteemme on hajanainen verrattuna vaikka naapureihimme. Rakenne on tiivistynyt 1990-luvun laman jälkeen etenkin kasvukeskuksissa, pääkaupunkiseudulla ja pääradan varrella. Näiden reunoille on kuitenkin syntynyt ongelmallisia haja-asutusalueita. Valtaosa tulevasta rakennuskannasta on tekemättä, joten asioihin voidaan vaikuttaa. Uudelleensuunnittelu sen sijaan on vaikeaa.
Työmatkat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa
Asutuksen hajaantuessa työmatkat ovat jopa kaksinkertaistuneet 20 vuodessa. Vuonna 2005 työmatkojen keskimääräinen pituus oli 13 kilometriä.
-- Eniten työmatkat ovat kasvaneet Helsingin metropolialueen reunoilla. Vaikka vain pieni osa ihmisistä tekee pitkiä matkoja, tekevät he suurimman osan työmatkasuoritteesta, Oinonen kertoo.
Esimerkiksi Helsingin seudulla yli 20 kilometrin työmatkaa kulkee 16 prosenttia asukkaista. Työmatkakilometreistä tälle joukolle kertyy silti yli puolet. Pisimmät työmatkat tehdään Porvoon, Hyvinkään ja Lohjan kaupunkiseuduilla.
Asutuksen hajanaisuus on johtanut siihen, että Suomi on autosta riippuvainen yhteiskunta. Ostos- ja asiointimatkoista jopa 86 prosenttia tehdään autolla, vaikka useimmilla on lähimpään kauppaan alle kilometrin matka. Ostoksilla käydään kauempana sijaitsevissa, isommissa kaupoissa.
-- Hyvä tavoite olisi, että haja-asutusalueilla perheet tulisivat toimeen yhdellä autolla. Peliä ei ole menetetty, vaikka aikaa joukkoliikenteen järjestämiselle ei ole paljoa, tiivistää Oinonen.